Erityistä tukea opinnoissa tarvitsevat nuoret hyötyvät tuesta myös työelämään siirtyessä

Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 16 % tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea. Osalla nuorista erityisen tuen tarve heijastuu opintojen ja työelämän nivelvaiheeseen, kun nuori vasta aloittelee omaa uraansa. Riittävällä ja yksilöllisellä tuella voidaan tukea sekä nuorten työelämään pääsyä, että työssä pärjäämistä. Vaikeasti työllistyvien nuorten tukemissa tärkeä rooli on työelämän vaatimuksiin perehtyneellä ammattilaisella, jolla on tuntemusta työllistymiseen liittyvästä palvelujärjestelmästä.

Tutkittua tietoa työllistymisessä tukea tarvitsevista ja osatyökykyisistä nuorista selvitettiin Fokus – opinnoista tuetusti työelämään -hankkeessa tekemällä kirjallisuuskatsaus. Fokus-hanke kuuluu hallituksen OTE-kärkihankkeeseen. Tässä esittelemme katsauksessa esiin tulleita näkökohtia.

Tehokasta tukea tarvitaan jo ammatillisten opintojen aikana

Erityistä tukea tarvitsevan, ammattiin opiskelevan nuoren kohdalla tietoa työelämän tuentarpeista on usein eniten nuoren omassa oppilaitoksessa. Opintojen aikana tapahtuvat työssäoppimisjaksot tarjoavat työelämäntaidoista arvokasta tietoa niin nuorelle itselle, kuin tämän kanssa työskenteleville opetuksen ammattilaisille.

Jokaisen opiskelijan oma tausta, ammatillinen osaaminen, elämäntilanne ja toiveet työn suhteen ovat omanlaisensa. Yksi keskeinen työllistymistä edistävä tekijä on, että nuoren on mahdollista kääntyä ammattihenkilön puoleen, joka kuuntelee nuoren omia työnhakuun liittyviä toiveita, auttaa oman urapolun löytymisessä ja pystyy tukemaan nuorta työllistymisprosessin aikana.

Hyviä menetelmiä ja malleja paljon tukea tarvitsevien opiskelijoiden työelämään pääsyn edistämiseksi on kehitetty etenkin ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Huomiota on kiinnitetty opiskelija- ja koulutuslinjojen valintaan, tutkinnon suorittamisen aikaisiin työllistymistä edistäviin toimiin, työnantajayhteistyön ja työhönsijoittumispalveluiden kehittämiseen sekä tuettuun siirtymiseen kohti työelämää. Oppilaitoksissa tehdään myös tehokkaasti verkostotyötä, kuten ollaan yhteydessä nuoren oman kotipaikkakunnan työllistymisen tukipalveluihin ja varmistetaan, että nuorella on apuna ammattilainen työnhaussa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Vaikea työllisyystilanne heikentää tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä

Vastavalmistuneiden työllistyminen on viime vuosien aikana heikentynyt huomattavasti. Työllisyystilanteen ollessa vaikea, ovat työllistymisessä tukea tarvitsevat erityisen haavoittuvassa asemassa, kun samoista työpaikoista kilpaillaan suuren hakijajoukon kesken.

Vaikeasti työllistyvien nuorten palkkatyöhön pääsyä on jossain määrin pystytty edistämään työvoimapoliittisilla toimilla, kuten työharjoittelulla, oppisopimuksella tai työkokeilulla. Työvoimapoliittiset toimet eivät kuitenkaan aina johda vaikeasti työllistyvien kohdalla palkalliseen työpaikkaan, vaan nuori saattaa siirtyä välityömarkkinoiden sisällä toimenpiteestä toiseen. Pysyvä välityömarkkinoille jääminen on usein nuoren etujen kannalta varsin ongelmallista.

Yhtenä vaihtoehtona työvoimapoliittisille toimille vaikeasti työllistyvien nuorten kohdalla ovat tuetun työllistymisen ratkaisut. Siinä missä perinteisesti tekijä koulutetaan mahdollisimman pitkälle työhön sopivaksi, pyritään tuetun työn periaatteissa löytämään ensin henkilölle sopiva palkallinen työ, jonka jälkeen tehdään riittävät toimenpiteet, joilla työnkuva ja sen ohjaaminen saadaan työntekijälle sopivaksi.

Työpaikalla voidaan huomioida työntekijän erityiset tarpeet

Erilaisen työn muotoilun avulla on usein mahdollista sovittaa työtä paremmin tekijälleen sopivaksi. Apu voi löytyä työnkuvan mukauttamisesta, mentorina toimivan työkaverin määrittämisestä tai tarvitun apuvälineen hankinnasta. Digitaalisia keinoja on jo onnistuneesti hyödynnetty osatyökykyisten henkilöiden työn tukena ja niiden avulla voi löytyä täysin uusia ratkaisuja työn tukemiseen monen nuoren kohdalla.

Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelijoiden työllistymistä on pystytty tehokkaasti tukemaan työhönvalmennuksella. Työhönvalmentaja voi tarjota tukea sekä työntekijälle että myös työnantajalle esimerkiksi etsimällä ja räätälöimällä sopivia työtehtäviä, kartoittamalla työolosuhteiden järjestelytarpeita ja avustamalla tarvittaessa palkan ja sosiaalietuuksien yhteensovittamisessa. Samalla työhönvalmentaja voi muodostaa kokonaiskäsityksen nuoren työllistymiseen liittyvistä toiveista ja erityistarpeista sekä antaa yksilöllistä tukea työllistymisprosessissa.

Muuttuva työelämä vaatii yhä enemmän taitoa mukautua

Tulevaisuudessa työelämässä tarvitaan yhä enemmän erilaisten taitojen yhdistelyä ja joustavaa työotetta. Tiettyyn työnkuvaan kouluttautuminen ei enää välttämättä riitä ja uraansa aloittelevilta tarvitaan yhä enemmän mukautumis- ja oppimiskykyä.

On arvioitu, että huomattava osa nykyisistä ammateista tulee korvaantumaan teknologisen kehityksen edetessä. Muutoksen on nähty keskittyvän erityisesti matalapalkkaisiin työnkuviin ja rutiininomaisiin työtehtäviin. Vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten nuorten onnistuneen työllistymisen kannalta on keskeistä, että koulutusta tarjotaan aloille, joilla työmahdollisuuksia on vielä tulevaisuudessakin.

Työnantajat tarvitsevat tietoa erityistä tukea tarvitsevan palkkaamisessa

Yksi potentiaalinen kohderyhmä vaikeasti työllistyvien nuorten työnantajina ovat pienet ja keskisuuret yritykset, joihin suurin osa uusista työpaikoista on viime vuosina syntynyt. Työnantajat tarvitsevat kuitenkin tietoa siitä, mitä erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllistäminen käytännössä tarkoittaa.

Suomessa suurin osa työnantajista suhtautuu periaatteessa myönteisesti osatyökykyisen rekrytointiin. Sinänsä myönteinen suhtautuminen ei kuitenkaan välttämättä näy erityistä tukea tarvitsevan palkkaamisessa. Edelleen siis riittää työsarkaa työnantajien tietoisuuden kasvattamisessa. Tiedottamista työllistymisen ja työnteon tukikeinoista, sekä yhteiskunnan tarjoamasta taloudellisesta tuesta osatyökykyisten työllistämisessä olisi tarpeen kohdentaa vielä laajemmin yrityksiin, jotka ovat keskeisessä osassa tulevaisuuden työpaikkojen tarjontaa ja luomista.

Kirjoittajat

Erja Poutiainen, Minna Parkkila ja Kati Peltonen