Hoivavastuu – taakka vai sisältöä elämään?

Hoivavastuun kuormittavuus riippuu hoivan kohteesta ja hoidon intensiteetistä. Aihetta käsiteltiin eurooppalaisten väestötietelijöiden konferenssin rinnakkaissessiossa Consequences of care-giving. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä hoivavastuu koskettaa yhä suurempaa osaa ikääntyvistä työntekijöistä. Elinajanodotteen pidentymisen ja laitoshoidon vähentymisen myötä yhä useammalla on hoivavastuita omista tai puolisonsa vanhemmista. Samaan aikaan hoivavastuita voi olla myös lapsenlapsista.

Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan hoivavastuut ovat yhteydessä hyvinvointiin, mutta yhteys riippuu hoivan kohteesta. Masennusoireet olivat yleisempiä niillä 50–69-vuotiailla, jotka hoitivat aikuisia verrattuna niihin, joilla hoivavastuita ei ollut. Sen sijaan lastenlasten hoivaaminen vaikutti positiivisesti hyvinvointiin. Kuitenkin niillä, joilla oli hoivavastuita sekä lapsista että aikuisista, masennusoireita oli enemmän kuin niillä, joilla hoivavastuita ei ollut lainkaan.

Hoivavastuut eivät estä yksinäisyyden kokemista, mutta tuovat kyllä elämälle tarkoitusta, hyvin intensiivistä hoivaa lukuun ottamatta. Useimmatkaan hoivavastuut päivän aikana eivät olleet yhteydessä uupumiseen. Päinvastoin, hoivavastuut, intensiivistä hoivaa lukuun ottamatta, auttavat jaksamaan paremmin.

Epävirallista hoivaa antavia on tutkittu Ruotsissa, Iso-Britanniaa ja Kanadaa päiväkirja-aineiston avulla. Iso-Britanniassa ja Kanadassa naiset olivat miehiä useammin hoivavastuussa, sen sijaan Ruotsissa sukupuolten välillä ei ollut eroa.

Epävirallinen hoiva vei ruotsalaisilta hoivavastuussa olevilta britteihin ja kanadalaisiin verrattuna vähemmän aikaa ja jakautui vähemmän katkonaisesti. Hoivavastuut myös jakautuivat tasaisemmin sukupuolten välille. Hyvin kehittynyt virallinen tuki ei siten vähennä vain hoivavastuussa olevien taakkaa vaan myös hoiva-avun antamisen epätasaista jakautumista miesten ja naisten kesken.

Niissä Euroopan maissa, joissa virallinen hoiva on kehittyneempää, aikuisista hoivavastuussa olevat kokevat useammin elämänlaatunsa paremmaksi kuin niissä maissa, joissa virallinen tuki on vähäisempää tai olematonta. Kun virallinen tuki on kehittynyttä eikä epävirallisen hoivavastuun taakka kasva liian suureksi, hoivavastuut voivat jopa parantaa ikääntyvien elämänlaatua.

Tutkimukset tukevat Kuntoutussäätiössä meneillään olevaa tutkimusta, jossa tarkastellaan huolenpitovastuiden yhteyttä kuntoutustarpeeseen ikääntyvillä työntekijöillä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia kodin ulkopuolisia huolenpitovastuita ikääntyneillä työntekijöillä on ja miten huolenpitovastuussa olevat eroavat muista ikääntyvistä työntekijöistä. Lisäksi selvitetään, miten huolenpitovastuut ovat yhteydessä koettuun kuntoutustarpeeseen ja selittävätkö yksilön taustatekijät havaittua yhteyttä. Artikkeli tutkimustuloksista ilmestyy loppuvuodesta Työelämän tutkimus -lehden teemanumerossa Työ, perhe ja muu elämä.

Kuntoutussäätiössä on tekeillä tutkimus myös omaishoitajien tarvitsemista tukitoimista.

European Population Conference kokosi väestötieteilijöitä ympäri Eurooppaa 31.8.–3.9.2016 kesäiseen Mainziin. Konferenssissa oli 123 rinnakkaissessiota mm. hedelmällisyydestä, kuolleisuudesta, muuttoliikkeestä ja ikääntymisestä. Kolmessa posterisessiossa postereita oli yhteensä 236.