Katoaako tuen tarve yli kolmekymppisillä?
Tämä blogikirjoitus on julkaistu alun perin 27.4.2022 Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivien verkkosivuilla. Kirjoittaja on kuntoutuksen ohjaajaopiskelija, joka on osallistunut Kuntoutussäätiön ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun prosessikiihdyttämöön.
Olen viimeisen vuoden kuntoutuksen ohjaaja opiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Opintojeni aikana erityisesti yksi asia on jäänyt pohdituttamaan: ikärajat tukipalveluissa. Onko tosiaan niin, että tukea tarvitsevat vain alle kolmekymppiset?
Nuotti-valmennus tarjoaa apua matalalla kynnyksellä, mutta vain alle 30-vuotiaille
Työharjoittelut ovat tuoneet eteeni tapauksia, jossa asiakas olisi selkeästi hyötynyt esimerkiksi Kelan Nuotti-valmennuksesta, mutta palvelu rajautui ulos vaihtoehdoista koska asiakas oli juuri ylittänyt tuon ikärajan. Kelan Nuotti-valmennus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille asiakkaille, jotka eivät ole työssä tai opinnoissa tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Heikentyneen toimintakykynsä vuoksi he tarvitsevat tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Tukea tarjoaa henkilökohtainen valmentaja, joka tapaa asiakasta hänen omassa arkiympäristössään noin viiden kuukauden ajan. Valmennuksen tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja taitojaan, ja valmentajan tuella asiakas rakentaa konkreettista suunnitelmaa työhön tai opintoihin pääsemiseksi. Tärkeä elementti valmennuksessa on myös se, että kyseessä on niin sanotusti matalan kynnyksen palvelu; hakeutumiseen riittää yhteydenotto Kelaan, eikä lääkärintodistuksia tai lisäselvityksiä tarvita. Painopisteenä on asiakkaan oma olo siitä, että hän tarvitsee apua.
Ikärajatonta tukea ja uusia palveluja
On tärkeää, että myös yli 30-vuotiaille tarjotaan palveluita, jotka eivät vaadi pitkiä odotusaikoja tai avuntarpeen todistamista. Olen havainnut, että Kelan kuntoutuspalveluihin hakeutuminen koetaan raskaana ja vaikeana etenkin heillä, joilla toimintakyky aiheuttaa haasteita mutta kuntoutus voisi selkeästi auttaa tilannetta. Kuntoutuksen hakeminen usein vaatii lääkärinlausunnon, ja lääkäriaikoja taas on saatavilla hyvin rajoitetusti. Tämä on ongelma, joka pitkittää kuntoutukseen pääsyä.
Olen pohtinut, että voisiko esimerkiksi palveluiden ikärajojen uudelleen tarkastelu, matalammalla kynnyksellä palveluihin pääsy tai uusien palvelujen luominen olla ratkaisuna helpottamaan opiskelu- ja työelämään pääsyä.
Joitakin ikärajattomia matalan kynnyksen ja vahvemman tuen palveluja jo löytyykin, etenkin hankemuodossa. Hankemuotoisuuden huono puoli on se, että toiminnan jatkuvuus ei ole turvattu ja toiminta on usein alueellista. Ikärajatonta työhönvalmennusta Uudenmaan alueella tarjoaa esimerkiksi hankemuotoinen Työhönvalmennus Uusimaa -konsortio (Työtalo), joka on Sopimusvuori ry:n, SunUra Oy:n, Työvalmennussäätiö Sykkeen, Mielen ry:n ja Kuntoutussäätiön kanssa yhteistyössä toteutettu palvelu. Palvelua tuotetaan noin kahden ja puolen vuoden ajan Uudenmaan TE-toimiston ja Uudenmaan alueen työllisyyden kuntakokeilun yli 29-vuotiaille työnhakijoille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ja intensiivistä tukea. Palvelussa asiakas saa puoleksi vuodeksi henkilökohtaisen valmentajan, jonka avulla hän saa tukea ura tai koulutusvaihtoehtojen selkeyttämiseen.
Palveluja voidaan innovoida myös kuntatasolla, kuten esimerkiksi rakas kotikaupunkini Järvenpää on tehnyt. Järvenpäässä on luotu Vaikuttamon ikärajaton walk in -palvelupiste, jonka kanssa samoissa tiloissa palvelee nuorten Ohjaamo. Ohjaamo on valtakunnallinen palvelu, ja ohjaamoja on noin 70 ympäri Suomea. Ohjaamo on koettu tehokkaaksi palveluksi ja niiden asemaa on pyritty vakinaistamaan. Vaikuttamosta kuka tahansa kaupunkilainen statuksesta riippumatta saa halutessaan maksutonta sekä henkilökohtaista tukea urasuunnitteluun, työnhakuun, opintoihin sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Vaikuttamosta saa myös muun muassa tietoa erilaisista työkokeilupaikoista, jonka lisäksi se järjestää myös suosittuja työnantajatreffejä eli työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamisia. Myös verkostotyö Kelan, TE-palvelujen, oppilaitosten, kuntayhtymä Keusoten ja erilaisten hankkeiden kanssa on palveluohjauksen keskiössä. Verkostomainen työote helpottaa myös muihin palveluihin hakeutumista, koska asiakas saa palveluohjausta yhdestä osoitteesta.
Etsivä ikärajaton työ tueksi arjen- ja elämänhallintaan
Olen pohtinut myös etsivän nuorisotyön kaltaista ikärajatonta palvelua ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Etsivä nuorisotyö tarjoaa jalkautuvaa apua ja tukea syrjäytymisvaarassa oleville alle 29-vuotiaille nuorille. Sen tavoitteena on auttaa työhön ja koulutukseen sekä ohjata nuoria tarvitsemiinsa palveluihin. Tämän lisäksi tavoitteena on edistää itsenäistymistä, elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Elämänhallinnan vaikeuksien myötä syrjäytymisen riski on suuri. Syrjäytymisen kustannukset ovat merkittäviä, ja nuorten osalta sitä on myös tutkittu. Hillin, Ståhlin, Merikukan ja Ristikarin (2017) tutkimus syrjäytymisen kustannuksista osoitti, että hyvinvointia tukevat palvelut ovat merkittävässä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä. Siispä sen lisäksi, että etsivä nuorisotyö auttaa edistämään nuorten hyvinvointia, se myös säästää suuria summia yhteiskuntamme varoja.
Elämän- ja arjenhallinnan ongelmat eivät kuitenkaan pääty tiettyyn ikään, vaan voivat olla aivan samanlaisia myös aikuisilla. Maassamme on valtavasti myös tukea kaipaavia yli 30-vuotiaita, jotka varmasti ottaisivat tukea vastaan, jos sellaista olisi tarjolla. Uskon vakaasti, että samankaltainen ikärajaton vahvemman tuen palvelu toisi mukanaan positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnissa, puhumattakaan taloudellisista hyödyistä.
Mitä sinä ajattelet, olisivatko tällaiset ikärajattomat matalan kynnyksen ja tarvittaessa vahvemmankin tuen palvelut hyödyllinen lisä palveluvalikkoon?
Kirjoittaja
Jonna Kiviniemi, kuntoutuksen ohjaajaopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet
Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta (pdf)
Post Views: 1 091
