Kuntoutujakokemus ja ketterät kokeilut osaksi kuntoutuksen uudistamista

Syksyllä käynnistyvä komiteatyö voisi hyötyä kuntoutujakokemuksesta ja nopeista kokeiluista

Pääministeri Juha Sipilän hallitus toteuttaa kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen. Uudistus toteutetaan 1.9.2016 työnsä aloittavan kuntoutuskomitean ja sen jaostojen avulla. Komitealaitos on järeä väline yhteiskunnallisessa uudistamisessa, jota epäilemättä tarvitaan sekavan kuntoutusjärjestelmän vaikuttavuuden parantamiseen.

Järeiden muotojen rinnalle tarvitaan myös ketteriä, lyhytaikaisia ja muutostoimenpiteitä kokeilevia muotoja. Tällaisia voisivat olla kuntoutuksen asiantuntijoista koostuvat paneelit, kuntoutumisen käyttäjäkokemusta kokoavat ja välittävät foorumit sekä käytäntöön vietävät kokeilut.

Paneelit voisivat koostaa nopeasti kuntoutuskomitealle kirjon näkemyksiä kuntoutuksen kiistanalaisista kysymyksistä. Paneelien tehtävänä olisi tarjota tutkittuun tietoon nojaten erilaisia skenaarioita vaikkapa kuntoutuksen rahoituksen järjestämisestä tai kuntoutuksen paikasta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja työllisyydenhoidossa.

Kokeilevaa ja tutkivaa otetta yhdistellen voitaisiin saada aikaan yhteiskunnallista muutosta. Tällaisesta yhdistelmästä kiinnostava esimerkki on Suomen Akatemian rahoittama Oma linja-hanke. Hankkeessa tutkimustietoa käyttäen kehitetään kouluissa kokeiltavat työvälineet, joilla nuorten syrjäytymistä voi ehkäistä. Työvälineiden on tarkoitus jäädä pysyvästi koulujen käyttöön.

Tutkittuun tietoon nojautuvaa kokeilualustaa käytetään myös Kuntoutussäätiössä, jossa kuntoutuksen tutkimustieto jalostetaan yli 800 kuntoutujaa hyödyttäviksi palveluiksi. Kokemuksia haetaan vaikkapa oppimisvalmennuksesta, itsetuntoa vahvistavien menetelmien käytöstä ja siitä, miten iPadin käyttö lisää kuntoutujan voimavaroja ja mahdollisuuksia päästä työelämään. Samalla tutkitaan asiakkaan kokemaa hyötyä ja vaikutuksia kuntoutusjakson ajan ja kuukausia sen päättymisen jälkeen. Nämä kokeilevan toiminnan tulokset ovat myös kuntoutuskomitean hyödynnettävissä.

Kansainvälisiä esimerkkejä kokemusperäisen tiedon hyödyntämisestä julkishallinnon uudistamisessa löytyy jo runsaasti esimerkiksi Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Ideana on, että hallintoa ei tehdä ihmisille, vaan yhdessä ihmisten kanssa.

Kokemusperäinen tieto voi havainnollistaa kuntoutuskomitean jäsenille kuntoutujien arkea ja arkikokemuksia. Minkälaiselta kuntoutuspolku näyttää ihmisen itsensä kokemana? Mitkä ovat ne asiat ja kriittiset pisteet kuntoutuksessa, jotka kuntoutuja kokee auttaneen häntä eniten?

Kokemusperäinen tieto auttaa tunnistamaan ratkaisuja, joilla kuntoutuksen hyötyjä ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Järjestöjä kannattaa käyttää kuntoutujakokemuksen kartoittamisessa ja kokoamisessa myös päätöksenteon pohjaksi.

Professori Janne Hukkisen mukaan yhteiskunnallisessa muutoksessa on välttämätöntä hyväksyä se tosiasia, ettei viheliäisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu välttämättä kulje käsi kädessä raskaiden järjestelyjen kuten lainsäädännön kanssa. Tämä pätee epäilemättä myös kuntoutukseen.

Tarvitaan jatkuvia, alati mukautuvia, kokeiluihin kannustavia järjestelyjä, joissa yhteiskunnallisesta muutoksesta voidaan keskustella ja löytää ratkaisuja. Tämä tuottaa inhimillisesti kestävää kuntoutusta. Siitä myös yhteiskunta hyötyy alentuneina kustannuksina ja parantuneena kansalaisten hyvinvointina.

Kirjoittaja

Soile Kuitunen, VTT
Twitter: @KuitunenSoile