Luontolähtöiset menetelmät – paljastettu salaisuus?
Jaa blogi:
Puutarhan hoito on, muodossa tai toisessa, ollut juttu viimeiset 10–10 000 vuotta. Se voi olla myös terapiamuoto, jollaisena se juontaa juurensa 1600-luvun Yhdysvaltoihin. Se yleistyi Euroopassa 1800-luvulla ja on ollut Suomessakin osa terapeuttista kuntoutusta jo 1900-luvun alusta lähtien. Yksinkertaisimmillaan puutarhaterapiassa on kyse puutarhan hoidosta, joka vain suunnitellaan osaksi terapiaa ja kuntoutusta.
Kattokäsite Green Care pitää sisällään puutarhan hoidon lisäksi muun muassa eläinavusteiset terapiat. Näiden luontolähtöistenmenetelmien vaikuttavuutta on tutkittu MTT:ssä useissa kehittämishankkeissa. Myös Kuntoutussäätiössä on tehty vuosien varrella useita tämän kattokäsitteen alle sijoittuvia asioita, viimeisimpänä kesällä aloitettu yhteistyö Kiertävän luontokoulun kanssa. Kuntoutussäätiössä työurien rakentajana työskentelevän Ira Vahteron mukaan tarkoituksena on pohtia yhdessä asiakkaiden kanssa, ”kuinka saada luonnosta lisää voimavaroja? Miten luonto toimii kuntouttajana? Voiko luonto työllistää? Miten luonto ylläpitää työ- ja toimintakykyä?” Luontolähtöisiä menetelmiä on viime vuosina hyödynnetty myös esimerkiksi Tampereen seudulla Etappi ry:n Luontopolkua eteenpäin -hankkeessa.
Kun sosiaalipolitiikan halutaan olevan yhä vankemmin näyttöön perustuvaa (evidence based), lisääntyy myös tutkimustiedon tarve ja tutkimustieto koskien luontolähtöisten menetelmien terveyshyötyjä. Tieteellinen evidenssi esimerkiksi juuri puutarhanhoidon ja ruoan kasvatuksen terveyshyödyistä on enimmäkseen viitteellistä, mutta kasvussa. Laadukkaammalle kvantitatiiviselle tutkimukselle aiheesta on kysyntää.Luonnossa, viheralueilla ja ulkoilmassa oleskelun terveyshyödyistä ollaan kuitenkin jo melko varmoja. Edesmenneen professori Ilkka Hanskin viimeisimmät tutkimukset koskivat ihmisen asuinympäristön biologisen monimuotoisuuden vaikutusta allergioihin ja muihin tulehdusperäisiin sairauksiin. Puutarhan hoitotoimena Hanski tosin suositti mieluummin hoitamattomuutta, siis mitä hallitsemattomampi, sen parempi kaikille.
Vaikuttaisi siltä, että jokainen elämässään enemmän aikaa luontolähtöisten menetelmien tai Green Caren parissa viettänyt suosittelee niitä, mutta vain kysyttäessä. Parhaat neuvot saattavatkin olla kuin kala- tai marjapaikat: itse löydettäviä ja vähäsen salassa pidettäviä. Salainen puutarha on hieno kuvaus luontolähtöisistä menetelmistä psyykkisen ja fyysisen kuntoutuksen apukeinoina. Tuossakin tarinassa juju on, että sen henkilöt lähtevät omatoimisesti ottamaan salaisuuksista selvää.
