Matematiikan taidoissa suuria eroja - taustalla myös synnynnäisiä oppimisvaikeuksia
Matematiikan perustaitojen hallinta on keskeistä niin arjessa kuin työelämässäkin. Esimerkiksi oman talouden hallinta, kouluttautuminen ja työllistyminen vaativat monenlaisia matemaattisia taitoja, joissa tuoreen tutkimuksen mukaan on väestön keskuudessa merkittäviä osaamiseroja.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi seurasi kahden tuhannen nuoren matemaattista osaamista kolmannelta luokalta toisen asteen loppuun ja julkaisi pitkittäistutkimuksensa tulokset tänään 14. 3. Tulokset ovat huolestuttavia: matematiikan osaaminen eriytyy jo varhaisina kouluvuosina ja erot hyvä- ja heikkotaitoisten välissä vain kasvavat yläluokista eteenpäin. Hälyttävää on, ettei 13 prosenttia lukiolaisista opi uutta matematiikasta koko lukion aikana ja että ammatillisessa koulutuksessa neljä viidestä jää alimmalle matematiikan osaamisen tasolle. Alussa heikot oppilaat pysyivät heikommalla tasolla koko oppimispolkunsa ajan.
Tutkimuksen tekijät pohtivat kielteistä asennetta ja heikkoa motivaatiota matematiikkavaikeuksien taustalla. Oppimisen asiantuntijoiden kesken puhutaankin niin sanotusta matematiikka-ahdistuksesta, josta kärsii arviolta joka kuudes. Numeroihin ja laskemiseen kohdistuva ahdistus, huoli ja vähättelevät ajatukset hankaloittavat laskemista. Kielteiset tunteet eivät rajoitu ainoastaan oppitunneille, vaan saattavat tulla esille myös arjen tilanteissa.
Karvin tutkimustuloksia selitettäessä olisi kuitenkin syytä huomioida myös kehitykselliset matematiikan oppimisvaikeudet, jotka ovat synnynnäisiä – eivät ympäristön tai asenteen tulosta. Tutkimukset ovat kiistattomasti osoittaneet, että joillekin lapsille matemaattisten taitojen omaksuminen on poikkeuksellisen työlästä tai jopa ylivoimaista johtuen aivojen toiminnallisesta ja/tai rakenteellisesta poikkeamasta. Tällöin lapsen on riippumatta hänen muusta taitotasostaan vaikea oppia matematiikan perustaitoja opetuksesta ja harjoittelusta huolimatta.
Kehityksellisiä matematiikan oppimisvaikeuksia esiintyy noin viidellä prosentilla väestöstä – lievempiä matematiikkavaikeuksia selvästi useammalla. Kuntoutussäätiön NUTTU-hanke järjestää vertaistukiryhmiä nuorille, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia. Olemme havainneet, että ryhmiin osallistuneista selvästi yli puolella on muiden oppimisvaikeuksien ohella myös selkeitä matematiikan vaikeuksia.
On selvää, että oppimisen into sammuu toistuvien epäonnistumisten myötä. Tutkimusten mukaan alhainen motivaatio on harvinaista koulupolun alussa ja erityisesti kehitykselliset oppimisvaikeudet altistavat motivaation heikkenemiselle opiskelun edetessä. Tällöin kyse ei lähtökohtaisesti kuitenkaan ole lapsen oman halun tai yritteliäisyyden puutteesta. Lapset ja nuoret, joilla on oppimisvaikeuksia käyttävät kotiläksyihin ja kokeisiin valmistautumiseen heikosta tuloksesta huolimatta usein merkittävästi enemmän aikaa kuin muut.
Oli taustalla ahdistusta, motivaatio-ongelmia tai kehityksellisiä vaikeuksia, täytyy matematiikkavaikeuksia kokevaa auttaa nykyistä paremmin. Koulujen tukitoimet eivät nykyisellään ole riittävät eikä kaikilla ole mahdollisuutta yksilölliseen opetukseen tai kuntoutukseen.
