Mielenterveyskuntoutuksesta tarvitaan lisää tietoa
Jaa blogi:
Mielenterveyskuntoutuksesta tarvitaan lisää tietoa, jotta kuntoutus on mahdollisimman vaikuttavaa. Kelan Mieli hyväksi -seminaarissa puhunut tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson nosti esille mielenterveyskuntoutuksen kokonaisselvityksen tarpeen sote-uudistuksen kannalta. Kuntoutusta järjestävät monet tahot, mutta tietoa muusta kuin Kelan toteuttamasta mielenterveyskuntoutuksesta on hyvin hajanaisesti saatavilla. Kelan rahoittamassa mielenterveyskuntoutuksessa kustannukset ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2007 ja kuntoutujamäärät kymmenkertaistuneet vuodesta 1990 alkaen.
Vakavat mielenterveysongelmat puhkeavat usein nuoruudessa, millä on vaikutuksia niin kouluttautumiseen kuin työuralle kiinnittymiseen. Seurauksena on usein elinikäinen köyhyys. Psyykelääkkeiden käyttö onkin toimeentuloasiakkailla muuta väestöä yleisempää. Samoin fyysinen terveys on usein muuta väestöä heikompaa, mutta mielenterveyskuntoutujat kokevat jopa syrjintää terveyspalveluihin pääsyssä.
Seminaarissa pohdittiin myös perustulon mahdollisia kuntouttavia vaikutuksia. Kanadassa 1970-luvulla toteutetun perustulokokeilun myöhemmässä seurannassa havaittiin, että sairaalakäynnit vähenivät kokeilun seurauksena. On siis mahdollista, että perustulolla voisi olla myös mielenterveyttä edistäviä vaikutuksia.
Erityisesti nuorten mielenterveyskuntoutus on aina kannattava investointi, ja oikea-aikainen kuntoutus on tärkeä osa nuorisotakuuta. Nuorisotakuun tutkimuksellisessa tuessa kiinnitettiin huomiota nuorten kuntoutuspalvelujen riittävyyteen. Palveluita ei myöskään tunneta nuorten keskuudessa. Kela käynnisti nuorisotakuun myötä nuorille suunnatun Mikä kunto? -kampanjan. Kampanjaa on myös arvioitu ja tulokset julkaistaan syksyllä 2016. Näyttää siltä, että kampanja ei ole kovin hyvin tavoittanut nuoria, palveluntuottajia ja etsivää nuorisotyötä. Tulokset herättävätkin tärkeitä kysymyksiä siitä, kenelle ja millä tavoin kuntoutustietoa tulisi kohdentaa.
Kela järjesti Mieli hyväksi -seminaarin 7.6.2016. Kaikki seminaarin esitykset löytyvät esitysdioina.
Kirjoittaja
Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM
Korkeamäki Johanna
Erikoistutkija, VTT, HuK, AmO