Mitä nuorten ja aikuisten lukivaikeudesta tiedetään?

Lukivaikeus, tai tuttavallisesti lukihäiriö, on lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus (dysleksia). Ensimmäiset maininnat sanasokeudesta ovat jo 1800-luvulta, ja toimintaa lukilasten hyväksi kouluissa on Suomessa ollut 1950-luvulta alkaen. Tietoisuus lukivaikeudesta vahvistui merkittävästi 1990-luvulla geeni- ja aivotutkimuksen myötä. Samaan aikaan perustettiin myös ensimmäiset lukijärjestöt Suomeen.

Kehityksellisiä oppimisvaikeuksia on monenlaisia, ja usein samallakin henkilöllä voi esiintyä useita erilaisia vaikeuksia. Lukivaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin. Kehityksellisten oppimisvaikeuksien taustalla on synnynnäisiä tiedonkäsittelyä muokkaavia aivotason erityispiirteitä. Monet muutkin tekijät, kuten vaikkapa psyykkinen jaksavuus, puutteet motivaatiossa tai kielitaidossa, vaikuttavat uuden oppimiseen, mutta tällöin ei ole välttämättä kyse kehityksellisistä oppimisvaikeuksista.

Lukivaikeuden esiintyvyydeksi mainitaan useimmiten 5 - 10 prosenttia. Käytännössä on vaikeaa antaa tarkkoja yleisyyslukuja, sillä lukivaikeuden, kuten myös muiden oppimisvaikeuksien, voi ajatella sijaitsevan eräänlaisella jatkumolla. Selkeät ja vaikeat lukivaikeudet on helppo tunnistaa aikuisellakin, mutta lievät lukivaikeudet voivat olla monesti rajatapauksia. Kaikkia vaikeuksia ei myöskään tunnisteta.

Lukivaikeuden ajateltiin pitkään olevan pojilla huomattavasti yleisempi kuin tytöillä, mutta nykyään asiasta ei vallitse yksimielisyyttä. Vaikeudet saattavat olla pojilla hieman yleisempiä kuin tytöillä, mutta syynä voivat olla myös tyttöjen vaikeuksien alidiagnosointi ja poikien yleisesti huonompi koulumenestys. Erityisopetus ja lääketieteelliset diagnoosit ovat pojilla tyttöjä yleisempiä. Kyselytutkimuksissa raportoitujen lukivaikeuksien yleisyys on hyvin samankaltainen sekä tytöillä että pojilla. Siinä missä PISA-tutkimukset ovat paljastaneet suuria puutteita poikien lukutaidossa, samaa eroa ei havaita enää aikuisten PIAAC-tutkimuksissa.

Lukivaikeutta ennakoivia merkkejä voidaan havaita jo pienillä vauvoilla. Käytännössä lukivaikeuden tunnistaminen vaihtelee varsin paljon: osalla vaikeudet havaitaan jo alle kouluikäisenä, mutta lukivaikeuden toteaminen paljon myöhemminkin on tavallista. Kuntoutussäätiö on toteuttanut monia kehittämishankkeita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin ja erityisesti lukivaikeuteen. Kaikkiin hankkeisiin on hakeutunut ihmisiä, joiden selkeätkin lukivaikeudet on todettu vasta aikuisiässä.

Lukivaikeus aikuisuudessa

Lukivaikeuden ajatellaan nykyisin vaikuttavan myös aikuisuudessa. Miten vaikeudet näyttäytyvät aikuisuudessa, vaihtelee pienistä oppimisen ja tiedonkäsittelyn eroavuuksista käytännön luku- ja kirjoitustaidottomuuteen asti. Lukeminen on tyypillisesti hidasta ja kirjoittamisessa voi olla hankaluuksia. Lukemisen ja kirjoittamisen ohella suomalaiset aikuiset kokevat usein vaikeuksia erityisesti vieraissa kielissä, muistamisessa, laskemisessa ja keskittymisessä. Vaikutusta on niin vaikeuksien laajuudella, saadulla tuella kuin yksilön omilla selviytymiskeinoilla.

Parhaimmillaan kokemukset lukivaikeuden kanssa elämisestä ovat opettaneet ahkeraa työntekoa, omien vahvuuksien hyödyntämistä, luovuutta ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Kielteisimmistä seurauksista kertovat tutkimukset, jotka ovat yhdistäneet lukivaikeuden ja laajemmin kouluvaikeudet mielenterveysongelmiin, työttömyyteen ja jopa rikollisuuteen. Lukivaikeus sinällään tuskin aiheuttaa näitä ongelmia, vaan syrjäytymisriskin voi ajatella liittyvän pikemminkin oppimisessa koettuihin pettymyksiin, koulutuksen keskeytymiseen tai vaikeuksiin kiinnittyä työmarkkinoille.

Lukivaikeuden tutkimuksessa on tehty suuria harppauksia, mutta paljon on vielä tutkittavaa. Aivojen toiminta on monelta osin mysteeri, ja erityisopetuksen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukselle on tarvetta. Erityisesti nuorten ja aikuisten kohdalla tarvitaan lisää tutkimusta. Joitakin seurantatutkimuksia on tehty, mutta esimerkiksi perusopetuksen erityisopetustiedot kerätään vain koulutasolla ja lääketieteellinen diagnoosi on käytännössä harvalla. Erilaisiin opiskeljatutkimuksiin kysymykset lukivaikeudesta ovat ilmestyneet vasta viime vuosina ja niiden parempi hyödyntäminen helpottaisi myös oikeanlaisen tuen tarjoamista. Vaikka työelämän muutos on ollut suuri, tutkittua tietoa lukivaikeuden ja muiden oppimisvaikeuksien merkityksestä työelämässä on kuitenkin vähän.

Lisätietoja

Seija Haapasalo ja Johanna Nukari: Neuropsykologiset oppimis- ja erityisvaikeudet. Teoksessa Kliininen neuropsykiatria. Duodecim 2011.

Johanna Korkeamäki: Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen (pdf). Kuntoutussäätiö 2010.

Johanna Korkeamäki ja Helena Haikonen: Kaikille avoin koulutus? Oppimisvaikeuksiin ja mielenterveysongelmiin liittyvät opiskeluvaikeudet ja tuen tarpeet nuorilla ja aikuisilla (pdf). Teoksessa Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus 2016.

Johanna Korkeamäki ja Terhi Korkiala: Miten tukea työkykyä ja oppimista työuran alussa? (pdf) Työpoliittinen aikakauskirja 1/2016.

‍Oppimisvaikeus.fi - Tietoa ja tukea oppimisvaikeuksiin nuorille, aikuisille ja ammattilaisille

‍Eurooppalaista dysleksiaviikkoa vietetään Suomessa 3.10. - 9.10.2016. Viikon teemana ovat oppimisen apuvälineet sekä lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta.