Oikeaa ja leikkikuntoutusta

”Kaikki muuttui, kun pääsin oikeesti kuntoutukseen”, kertoo kokemusasiantuntija Sami videohaastattelussa. Sitä ennen Sami oli ennättänyt menettää elämänhallintansa ja näköalansa elämään. Näkyi pelkkä pimeä putki.

Sairaudentuntoisena Sami oli kyllä hakenut apua. Mielenterveystoimiston ammattilaisten mielestä hän ei ollut heidän tarjoamiensa palvelujen tarpeessa. Terveyskeskuslääkäri määräsi masennuslääkkeet. Jokin sairaalajaksokin oli. Sitten Sami pääsi päiväsairaalaan ja kolmannella yrittämällä kuntoutusklinikan asiakkaaksi. Elettiin 2000-luvun vaihdetta.

Nuorisotakuu tuli voimaan runsas kolme vuotta sitten. Nuorille taataan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka kolmen kuukautta työttömyyden alkamisesta. Näin varmistetaan polut ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Silti juuri ne nuoret, jotka kipeimmin tarvitsevat kuntoutusta, jäävät ilman sitä. Kuntoutusta on tarjolla liian vähän.

Nuorisotakuu kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Tavoitteena on syventää julkisen, yksityisen ja järjestötoimijoiden yhteistyötä nuorten tukemisessa ja kehittää erityisesti nuorten toimintakykyä arvioivia ja psykososiaalisia voimavaroja vahvistavia ryhmä- ja yhteisötoimintoja sekä yksilövalmennusta.

Kelan rahoittamassa ”Pudokkaille ratkaisu” -hankkeessa (2014–2017) toimitaan juuri hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Hanke on tarkoitettu Samin kaltaisille nuorille, joiden elämänhallintaa sotkevat mielenterveyden ongelmat ja päihteet.

Hankkeen asiakkaana olevat nuoret toteavat hankkeen tarjoaman kuntoutuksen olevan aivan muuta kuin mitä heille on koskaan aiemmin tarjottu – siis oikeaa kuntoutusta. Toiminnalla on lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Sillä on selkeä rakenne ja suunta. Nuoret ovat selvillä siitä, miksi toimitaan, kuten toimitaan. Heille annetaan vastuuta kasvavassa määrin. Edistymistä seurataan ja arvioidaan yhdessä. Nuoret saavat apua monitoimijaiselta ammatillisesta verkostolta. Tarvittava psykoterapia ja A-klinikan tuki nivotaan osaksi kokonaisvaltaista tukea. Nuoren läheiset otetaan mukaan. Tarvittaessa heidätkin ohjataan avun piiriin.

Valitettavan harva hankkeeseen ohjatuista nuorista kuntoutuu. Useimmiten syynä ovat liian pitkälle edenneet monimutkaistuneet ongelmat. Missä nämä nuoret ovat olleet ennen hankkeeseen ohjausta? Väärissä toimenpiteissä? Leikkikuntoutuksessako?

Kuntoutus ei ole mitä tahansa puuhastelua. Se on kuntoutuksen ammattilaisten toteuttamaa tavoitteellista ja suunnitelmista toimintaa, joka vastaa nuoren yksilöllisiin kuntoutustarpeisiin. Kuntoutus on toimintaa, jonka vaikutukset ovat osoitettavissa.

Valtio säästää jokaisessa syrjäytymiseltä välttyvässä nuoressa vähintään 1,5 miljoonaa euroa hänen työikänsä aikana. Mukaan pääsemisestä seuraa valtava määrä inhimillistä ja sosiaalista hyvää. Siksi jokaisen kuntoutusta tarvitsevan nuoren pitää päästä ”oikeesti kuntoutukseen” – ja riittävän ajoissa.

Kirjoittaja

‍Minna Mattila-Aalto erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori ja työn kehittämisen maisteri

Twitter: @mattila_aalto