Ovatko mielenterveysongelmat nuorten kansanterveysongelma?

Suurella osalla nuorista menee hyvin, mutta vaikeudet kasautuvat pienelle osalle. Uusi tutkimus vuonna 1987 syntyneistä nuorista aikuisista on kiinnostavaa luettavaa myös kuntoutuksen tutkijoille ja kehittäjille.

Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1987 syntyneitä nuoria sikiöajoilta 25-vuotiaaksi. Vaikka valtaosa nuorista voi hyvin, toivat tutkijat esille huolensa vaikeuksien kasautumisesta. Mielenterveysongelmia on peräti kolmasosalla, ja myös toimeentulotuen käyttö on yleistä. Yhdeksi syyksi nuorten ongelmiin nähdään ennaltaehkäisevän työn väheneminen lasten ja nuorten palveluissa 1990-luvun laman myötä. Seuranta on käynnissä myös vuonna 1997 syntyneistä, mikä tarkentaa laman mahdollisia vaikutuksia hyvinvointiin.

Matala koulutus on monissa tilanteissa yhteydessä kasautuviin ongelmiin. Työttömyys on yleisempää, jos taustalla on heikko koulumenestys. Tutkimus vahvistaa, että ilman perusasteen jälkeistä koulutusta oleville kasautuu monenlaisia ongelmia. Palveluissa olisi kuitenkin syytä ottaa huomioon, että suurimmalla osalla nuorista, joiden siirtymät koulutuksesta työelämään ovat vaikeita, on taustallaan toisen asteen tutkinto.

Kuntoutuksen näkökulmasta raportin keskeisiä sisältöjä on kuntoutuksen kohdentuminen nuorten aikuisten kesken. Koko ikäluokasta 6,2 prosenttia on saanut Kelan myöntämää kuntoutusta, naiset miehiä useammin. Sukupuolten väliset erot selittyvät erityisesti kuntoutuspsykoterapialla. Ammatillista kuntoutusta saavilla nuorilla on taustallaan useimmiten peruskoulu, kun taas kuntoutuspsykoterapiaa saavat useimmiten koulutetut, ylioppilastutkinnon suorittaneet nuoret aikuiset.

Myös lastensuojelutaustaisilla nuorilla aikuisilla vaikeudet kasautuvat muita nuoria useammin. Lähes 80 prosentilla kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleista nuorista on mielenterveysongelmia ja noin puolella vain peruskoulupohjainen koulutus. Myös kuolleisuus on muita nuoria yleisempää. Lastensuojelutaustaiset asiakkaat saavat muita nuoria useammin erityisesti ammatillista kuntoutusta. Onkin tarpeen kysyä, miten kuntoutuksessa huomioidaan nuorten aikuisten monenlaiset taustat ja tuen tarpeet.

Nyt julkaistun tutkimuksen yhtenä rahoittajana on ollut Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, joka hyödyntää tutkimusta palveluiden kehittämistyön tukena. Tutkimusta julkaisutilaisuudessa kommentoinut Maria Kaisa Aula näki mielenterveysongelmat nuorten keskeisenä kansanterveysongelmana. Ennaltaehkäisy ja hoito eivät voi keskittyä vain terveyspalveluihin, vaan tärkeää on nähdä nuoren kasvuympäristö kokonaisuutena. Hajanainen palvelujärjestelmä ei toimi kenenkään eduksi. Samalla ne nuoret, joiden vaikeudet kasautuvat, pitäisi pystyä huomioimaan aiempaa paremmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusverkosto julkaisivat Suomi nuorten kasvuympäristönä -raportin 9.8.2016.

Kirjoittaja

Johanna Korkeamäki, VTM, tutkijaTwitter: @johannakorkea Kuntoutussäätiö