Palvelujen vaihtuvuus ja osallistujien sitoutuminen varhaisten tukimuotojen haaste
Työikäisten aikuisten ongelmat ovat olleet viime aikoina pinnalla. Tuoreehkon Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvityksen mukaan Suomessa kymmeniä tuhansia työikäisiä jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Uusimpien tilastojen mukaan nuorten työttömyys on kasvussa. Mahdollisina syrjäytymisen syinä ovat puutteet oppimisen perustaidoissa ja psyykkisessä jaksamisessa.
Kuntoutussäätiössä panostetaan uusien oppimisvaikeuksien ja mielenterveysongelmien tunnistamisen ja tuen muotojen kehittämiseen. STEA:n tukemassa NUTTU-hankkeessa on kohdattu satoja nuoria aikuisia, joista merkittävällä osalla oppimisen vaikeudet ovat jääneet aiemmin tunnistamatta tai tukitoimet ovat olleet riittämättömät. Ongelmat ovat usein päällekkäisiä: oppimisvaikeuksia omaavista yli puolet kuvaavat itsellään myös eri tasoisia mielenterveysongelmia, jotka vaikuttavat opiskelu- ja työelämävalmiuksiin.
Hanke tarjoaa oppimisvaikeuksiin ja mielenterveysongelmiin kohdennettuja vertaisryhmiä, joilla tuetaan opiskelun ja työelämän edellyttämiä taitoja. Maksuttomiin asiantuntijaohjattuihin ryhmiin ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Ryhmät on koettu tarpeellisiksi, mutta moni olisi hyötynyt tuesta jo paljon aiemmin.
Kokemuksemme mukaan haasteena on nuorten sitouttaminen tukipalveluihin. Mielenterveyden ongelmiin liittyvät arjenhallinnan hankaluudet tekevät myös tukitoimintaan osallistumisen haasteelliseksi. Lisäksi sirpaleisen ja nopeasti muuttuvan palvelukentän myötä niin apua tarvitsevien kuin ammattilaistenkin on vaikea pysyä ajan tasalla eri tukimahdollisuuksista. Hankkeissa hyviksi todetut mallit eivät yleisty.
Olisi tärkeää paitsi tunnistaa ongelmat mahdollisimman varhain, kyetä tarjoamaan yksilöllistä ja laaja-alaista tukea riittävän nopeasti. Toimivan järjestelmän edellytyksenä ovat joustavat ja vakiintuneesti toimivat tukimuodot sekä sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä.
