SPIRAL-lautapeli konkretisoi kuntoutumistavoitteita
Jaa blogi:
Kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista ja kuntoutujalähtöistä. Konkreettisten tavoitteiden löytäminen koetaan käytännössä usein haasteelliseksi. Kuntoutuksen aikataulut eivät aina mahdollista kuntoutujan omasta muutostoiveesta lähtevän tavoitteen konkretisoitumista, jolloin kuntoutuja tarttuu herkästi ammattilaisen tai perheenjäsenen esittämiin valmiisiin ajatuksiin.
Kuntoutujan toimintakyvyn haasteet tulisi kyetä kartoittamaan tehokkaasti heti kuntoutuksen alussa. Toimintakykyä laaja-alaisesti ja strukturoidusti jäsentävän kansainvälisen ICF-luokituksen (International Classification of Functioning, Disability and Health) hyödyntämistä kuntoutuksessa pidetään yleisesti suositeltavana, mutta se on juurtunut terveydenhuollon käytäntöihin jähmeästi muun muassa siksi, ettei valmiita ICF-luokitukseen pohjautuvia työkaluja ole ollut saatavilla.
Hiljattain päättyneessä Tulevaisuus pelissä -kehittämishankkeessa tuotettiin ICF-pohjainen työkalu ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Lautapelimuotoisessa SPIRAL-menetelmässä kuntoutujat arvioivat toimintakykyänsä vuorovaikutuksellisesti tunnistaen alueita, joihin he itse eniten toivoisivat muutosta. Näin syntyvien muutostoiveiden pohjalta voidaan johtaa konkreettisia tavoitteita kuntoutusinterventiolle esim. GAS-menetelmää käyttäen. Kehittämistyötä on kuvattu tarkemmin aiemmassa blogikirjoituksessa.
Alun perin aikuisille mielenterveyskuntoutujille suunniteltu SPIRAL-menetelmä osoittautui toimivaksi myös autismin kirjon nuorten ryhmissä. Tavoite todella löytyi helpommin niissä kuntoutusryhmissä, joissa SPIRAL-lautapeliä käytettiin tavoitekeskustelun pohjustuksena.Etenkin aikuiset kuntoutujat kokivat pelitilanteen myönteiseksi: ”Pelin kautta on helpompi saada asioita sanottua”. Vuorovaikutuksellinen työkalu herätteli joidenkin kuntoutujien itsereflektiota: ”Puhuinko liikaa, pitäisikö antaa tilaa muille?”. Kritiikki kohdistui useimmiten peliteknisiin yksityiskohtiin, joita hankkeen aikana jatkuvasti palautteen pohjalta muokattiin.
Työntekijöiden palautteessa korostui SPIRAL-menetelmän hyöty kuntoutujan osallisuuden lisäämisessä: ”Kuntoutustavoitteen määrittely muuttuu asiakaslähtöisemmäksi, kun pohjalla on asiakkaan pelin pohjalta nostamat haasteet, eikä pelkästään työntekijän näkökulma.” Lisäksi työntekijät kokivat menetelmän edistävän ryhmän sisäistä vuorovaikutusta. Joidenkin mukaan SPIRAL voisi olla hyödyllinen myös kuntoutusintervention sisältöjen suunnittelussa ja tiedonsiirrossa eri toimintayksiköiden ja työntekijöiden välillä.
Uuden menetelmän käyttöönotto tehtiin helpoksi. Pelivälineet ovat vapaasti tulostettavissa hankkeen verkkosivuilta, joilta löytyy myös kattavat ohjeet menetelmän käyttöön. Sivuilla on yhteistyössä Mielenterveystalo.fi-palvelun kanssa tuotetut perehdytysvideot, joiden avulla pelin idean voi muutamassa minuutissa sisäistää.
SPIRAL-menetelmä vastaa osaltaan kuntoutuskurssien tavoitetyöskentelyssä todettuihin haasteisiin ja konkreettisten ICF-pohjaisten työkalujen tarpeeseen. Uuden menetelmän toivotaan juurtuvan käytäntöön pysyvästi ja tukevan asiakaslähtöistä kuntoutustyötä, jolle sillä on hankkeen tulosten pohjalta selkeät edellytykset. Keskeisimpänä käyttöönoton haasteena vaikuttaisi olevan uuden menetelmän sovittaminen kuntoutuskurssin rakenteeseen.
SPIRAL-menetelmän nykyisenä kohderyhmänä ovat aikuiset mielenterveyskuntoutujat ja autismin kirjon nuoret. Kuntoutuksen ammattilaiset ovat koulutuksissa ja tieteellis-ammatillisissa tilaisuuksissa nostaneet esiin useita muita kohderyhmiä, jotka voisivat hyötyä SPIRAL-menetelmän kaltaisesta työkalusta. Myös kuvallisesti tuettua, ruotsin- ja englanninkielisiä sekä työelämän haasteisiin pureutuvia SPIRAL-versioita on toivottu.
Kuntoutussäätiö toteutti Kelan rahoittaman Tulevaisuus pelissä -hankkeen yhteistyössä Lempäälän kunnan psykiatrian yksikön ja MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa. Lue lisää hankkeen loppuraportista.
Lisätietoja:
ICF-luokitus (THL)GAS-menetelmä (Kela)
ICF-pohjaisen SPIRAL- lautapelin mahdollisuudet GAS-tavoitteiden konkretisoijana Kelan kuntoutuksessa (Tulevaisuus pelissä-hanke). Hankkeen loppuraportti.Stenberg J, Rantaniska V, Niittymäki K, Saarinen M, Poutiainen E (2016) SPIRAL-lautapeli kuntoutuksen tukena.
Kuntoutus 39 (2), 21–35.