”Täällä tuntee itsensä tärkeäksi, kaikille on oma paikkansa”

Vuonna 2012 Nuorten ystävät sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen, jonka turvin perustettiin kolme klubitaloa Pohjois-Suomeen. Kuntoutussäätiö pääsi mukaan arvioimaan ja kehittämään toimintaa koko hankkeen ajan vuoteen 2016 saakka. Itse tulin mukaan kehittävään arviointiin heti keväällä 2013, kun Oulun ja Kajaanin klubitalot olivat jo täydessä käynnissä ja Rovaniemellä käynnisteltiin toimintaa. Itse klubitalotoiminta oli itsellenikin nimeä lukuun ottamatta hieman vierasta, joten kerrataanpa aluksi toiminnan perusperiaatteet.

Nuorten ystävien nettisivuilla klubitalotoiminnan tarkoitus ja idea onkin hyvin tiivistetty yhteen virkkeeseen seuraavasti: ”Klubitalot edistävät osallisuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja tehdä työtä Klubitalolla tai tavallisella työpaikalla.” Klubitaloja onkin ympäri Suomea ja ne perustuvat aina kansainväliseen standardiin.

Nuorten ystävien klubitalotoiminnassa erityispainopisteenä oli tuetun työllistämisen mallin rakentaminen toiminnan sisään. Tämänkin vuoksi arvioinnissa korostui kehittämiskumppanuus ja avoin dialogi. Alusta alkaen olimme säännöllisesti yhteydessä ja tiesimme, miten asiat etenevät, vaikka välimatkaa oli satoja kilometrejä.

Käytännössä arviointi eteni niin, että tietoja kerättiin kolmelta eri ryhmältä kahdella eri kyselyllä vuosien aikana: klubitalojen jäseniltä, henkilökunnalta ja sidosryhmiltä. Jokaisen kyselyn jälkeen tuloksia käytiin kohderyhmän kanssa läpi työpajassa, jolloin saatiin entisestään syvennettyä laadullista aineistoa.

Klubitalotoiminnan keskiössä ovat tietysti jäsenet, jotka käyvät taloissa. Heitä tuettiin ja kannustettiin vastaamaan kyselyihin. Näin saatiinkin todella hyviä vastausprosentteja etenkin aktiivisesti talossa käyvien joukosta. Jäsenten kanssa pidetyissä työpajoissa alun epäröinnin jälkeen päästiin konkreettisesti pohtimaan talon toimintaa ja löytämään kehittämistarpeita suoraan jäsenten tarpeista ja toiveista.

Arvioinnin myötä myös pystyttiin esittämään paitsi määrällisiä myös laadullisia tuloksia, kuten henkilön elämän laadun paraneminen, arjen rytmin palautuminen ja uusien ystävien löytäminen. Pystyimme myös raapaisemaan taloudellisia vaikutuksia kysymällä suoraan jäseniltä, oliko heidän käyttämien terveys- ja sosiaalipalvelujen määrä vähentynyt klubitalossa käynnin ansiosta. Tätä voi olla hankala arvioida, mutta etenkin avoimista vastauksista näki, kuinka konkreettisia klubitalossa käynnin vaikutukset ovat olleet.

‍Omat terapiakäynnit ovat kokonaan loppuneet ja terveydenhoitopalveluissa on enää vain kontrollikäynnit. Sosiaalipalveluiden tarvetta ei enää ole. (jäsenet 2016)

‍Myös tuetun työllistymisen mallia pystyttiin kehittämään, ja useampi henkilö työllistyi klubitalon työhönvalmentajan avulla. Ylipäänsä voimavarojen kasvaminen monella mahdollisti taas seuraavan askeleen pohtimista, oli se sitten työelämä tai opiskelu.

Ammattitaitoinen henkilökunta on monipuolisessa vuorovaikutustyössä kaiken perustana ja olikin hieno nähdä, miten sitoutuneesti he olivat mukana alusta asti. Työpajoissa käytiin avoimesti läpi talon tilannetta, ja itsearviointi jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa toimi kehittämisen pohjana.

Klubitalotoiminta ei luonnollisestikaan ole yksittäinen saareke yhteiskunnassa, vaan sillä on monia kumppaneita niin sote-sektorilla, mutta myös oppilaitoksissa ja työelämässä. Uuden toimijan, klubitalon, tullessa monet vanhat organisaatiot suhtautuivat siihen epäillen, ehkä jopa peläten sen vaikeuttavan jotenkin heidän omaa toimintaansa. Arvioinnin aikana näkyi kuitenkin hyvin, kuinka tämä pelko oli turha ja tiedon lisääntyessä oivallettiin klubitalojen mahdollisuudet palvelujärjestelmässä.

‍Uskon, että klubitalon avulla on vapautunut työntekijäresurssia kaupungin puolelta sekä taloudellisia säästöjä (esim. terveyspalveluissa) (sidosryhmät 2016)

‍Toiminta olikin lähtenyt niin hyvin ja vakuuttavasti käyntiin, että sille haettiin jatkorahoitusta. Onkin ollut hienoa olla mukana uuden toiminnan rakentamisessa. Viime vuoden lopulla klubitaloissa elettiin jännittäviä hetkiä, kun odotettiin RAY:n avustusehdotusta vuodelle 2017. Myös rahoittaja oli vaikuttunut klubitalojen tärkeydestä ja näin toiminta jatkuukin myös tänä vuonna. Ainakin oman kokemuksieni ja näkemykseni mukaan myös täysin ansiosta. Klubitalot niin Oulussa, Kajaanissa kuin Rovaniemelläkin ovat konkreettisesti tuoneet – ja tulevat tuomaan jatkossakin -  apua monen ihmisen arkipäivään.

‍Täältä saa apua ihan kaikkeen, uusia tuttavia ja täällä on erittäin kiva käydä. Saa olla itsensä eikä tarvitse jännittää mitään. Kun tulin ensimmäistä kertaa klubitalolle, minulla oli jo avustaja. Enää en tarvitse avustajaa, koska olen saanut itseluottamusta paljon käydessäni täällä ja pystyn jo hyvin hoitamaan itse omia asioitani (jäsenet 2016)

Tekstissä kursiivilla olevat kappaleet ovat vastaajien suoria lainauksia kyselyistä Klubitalotoiminnan loppuraportti.