Uusia välineitä kuntoutuskäyttöön
Jaa blogi:
Vuoden 2014 syksyllä alkanut Kela-rahoitteinen Tulevaisuus pelissä -kehittämishanke lähestyy loppuaan. Hankkeen pontimena oli simppeli idea: lautapelimuotoinen itsearviointityökalu voisi helpottaa kuntoutustavoitteiden määrittämistä. Konkreettisten, kuntoutujalähtöisten tavoitteiden löytäminen koetaan etenkin psykiatrisessa ryhmäkuntoutuksessa usein haasteelliseksi.
Uskoimme lautapelin kuntoutuksen työkaluna, sillä:
- Lähes kaikki osaavat pelata lautapeliä
- Peli on samanaikaisesti yksilöllinen prosessi ja ryhmässä toimiva vuorovaikutuksen väline
- Toiminnallisen pelin varjolla voi käsitellä sellaisia aiheita, joihin kuntoutujien voi muutoin olla vaikea motivoitua
- Peliä pelaamalla osallistujat aktivoituvat oman kuntoutuksensa rakentajina ikään kuin itsestään
Kuntoutusohjaaja Kirsi Niittymäki Lempäälän kunnan psykiatrian yksiköstä oli kehitellyt omassa työssään niin sanotun SPIRAL-lautapelin pohjan, jota lähdimme hankkeessa jatkokehittämään. Halusimme samalla kokeilla, toimisiko vastaava menetelmä myös nuorten neuropsykiatristen kuntoutujien ryhmissä, jota varten saimme yhteistyökumppaniksi MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön.
Tosielämän kuntoutuksen mahdollisuudet ja haasteet ohjasivat alusta lähtien kehittämistyötämme. Paras palaute uusista ideoista saadaan kuntoutujilta itseltään ja tietenkin kuntoutusta työnään ohjaavilta ammattilaisilta. Päätimme kokeilla peliä kehittämistyön lomassa kuudella kuntoutuskursseilla ja lisäksi seurata kolmea kurssia, joilla menetelmää ei käytetty. Ennen ensimmäisenkään version tuottamista jalkauduimme kahdelle mielenterveyskuntoutuskurssille ja yhdelle Asperger-nuorten kurssille kokeilemaan pelin raakiletta.
Jokainen ryhmä, jossa erilaisia pelivaihtoehtoja kokeiltiin, toi meille valtavasti tietoa ja ohjasi kehittämistyötä uuteen suuntaan. Havainnoimme, haastattelimme, täytätimme kyselylomakkeita ja pyysimme jälkikäteen palautetta. Pystyimme näin kokeilemaan lukuisia erilaisia toteutustapoja ja viilaamaan pelin sääntöjä käytännön kommellusten ja odottamattomien käänteiden myötä jatkuvasti. Joustava yhteistyö graafikon kanssa mahdollisti pelin visuaalisen ilmeen jatkuvan muokkaamisen kentältä saadun palautteen pohjalta.
Ketterä työskentelyote mahdollistaa määrätietoisen etenemisen. Näimme nopeasti, mikä ei käytännössä toimi ja saimme konkreettisia ehdotuksia siitä, mikä saattaisi toimia paremmin.
Peli valmistui keväällä 2016. Kuka tahansa missä tahansa voi tulostaa pelin ilmaiseksi käyttöönsä SPIRAL-nettisivuilta. Olemme esitelleet uutta työkalua ammatillisilla foorumeilla, mainostaneet sitä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja tuottaneet käyttöön opastavat perehdytysvideot yhteistyössä Mielenterveystalo.fi-palvelun kanssa. Lisäksi järjestämme ympäri Suomen koulutustilaisuuksia, joissa jaamme käyttöönottoa helpottavia valmiita pelivälinepaketteja.
Myös juurruttamisvaihe on toteutettu aktiivisessa yhteistyössä kuntoutujien ja kollegojen kanssa. Kuntoutussäätiön tutkijat ja tutkimusavustajat pääsivät simuloimaan peliä SPIRAL-perehdytysvideoiden kuvauksiin. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat Kuntoutussäätiön asiakkaat kokosivat koulutustilaisuuksiin tulevat pelivälinepaketit.
Nyt hankkeen loppupuolella on käynyt ilmeiseksi, että olemme saaneet aikaan kuntoutusprosesseja tehostavan työkalun. Alustavien tulosten pohjalta SPIRAL näyttää sopivan ryhmämuotoiseen mielenterveys- ja neuropsykiatriseen kuntoutukseen hyvin ja sujuvoittavan kuntoutuksen tavoitteenasettelua sekä nuorilla että aikuisilla. Kuntoutujan osallisuus näyttää menetelmän avulla vahvistuvan.
Toimiva yhteistyö kuntoutujien ja kuntouttajien kanssa edistää kehittämistyön tuloksellisuutta. Vuorovaikutteisella työotteella on oleellinen merkitys uusien mallien vakuuttavuuteen ja käyttöönoton kynnykseen. Kuntoutujilla ja kuntoutustyöntekijöillä on valtavasti piilotettua tietoa ja kokemusta, jota Kuntoutussäätiö tulee hyödyntämään yhä enemmän kuntoutuspalveluita kehittäessään.
Johanna Stenberg, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsM
Twitter: @stenbjoh Kuntoutussäätiö
Stenberg Johanna
Neuropsykologian erikoispsykologi, PsM