Vaikuttavalla kuntoutuksella kohti yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia
Jaa blogi:
Kuntoutuspäivät on perinteikäs tapahtuma, joka järjestetään jo 50. kertaa. Kuntoutuspäivien ohjelmassa on upea kattaus asiantuntijapuheenvuoroja tärkeistä teemoista, paneelikeskustelu tiedon merkityksestä päätöksenteossa, sekä työryhmätyöskentelyä, joissa on tarjolla puheenvuoroja, keskustelua ja ideointia yhdessä. Lisäksi päivillä Vuoden KuntoutusOivallus -kilpailun finalistit esittäytyvät ja julkistetaan kilpailun voittaja. Jälleen kerran Kuntoutuspäivät tarjoavat kuntoutusalan ammattilaisille ja osaajille kohtaamispaikan ja mahdollisuuden keskustella, kohdata ja jakaa omaa osaamista ja asiantuntemusta, sekä oppia ja oivaltaa yhdessä.
Tämän vuoden Kuntoutuspäivien teemana on vaikuttava kuntoutus. Omassa puheenvuorossani pohdiskelen vaikuttavuutta ja sen merkitystä kuntoutuksessa. En kuitenkaan puheenvuorossani lähde esittelemään kuntoutuksen tutkimuksen malleja tai teorioita, tai käymään läpi siinä yleisesti käytettäviä tutkimusmenetelmiä. Tarkastelen puheenvuorossani asiaa yleisemmältä tasolta. Vaikuttavuus on muun muassa termi, jolla ei ole yhtä selkeää määritelmää, vaan sitä voidaan määritellä eri yhteyksissä eri tavoin.
Tutkimus lisää ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä
Tuoreessa Kuntoutussäätiön tutkijablogissa tutkija Petra Kohonen kuvaa miten mm. Kuntoutussäätiön Artsi-toiminnassa määritellään vaikuttavuus-, vaikutus- ja tulos -käsitteitä ja niiden merkitysten eroja. Tuloksella tarkoitetaan muutoksia, jotka tapahtuvat välittömästi tai heti toiminnan jälkeen. Vaikutuksilla tarkoitetaan pidempiaikaisia muutoksia, jotka voivat kohdistua yksilöön tai yksilöä laajemmin. Ja vaikuttavuudella tarkoitetaan pysyvämpää yhteiskunnallista muutosta, joka yleensä edellyttää usean eri toimijan panosta. Vaikuttavuus luonnollisesti edellyttää taustalle paljon tuloksia ja vaikutuksia sekä niiden todentamista. Kohonen kertoo myös siitä, että toimintoja tai palveluja voidaan tarkastella vaikutuslähtöisesti, jolloin määritellään haluttu tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Toinen tarkastelukulma on selvittää ja tutkia toiminnoissa tai palveluissa tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia. Molemmissa lähestymistavoissa on tärkeä määritellä mitä halutaan selvittää, miten vaikutuksia ja vaikuttavuutta mitataan, miten aineisto on tarkoituksenmukaista kerätä ja mihin tuloksia verrataan. Käytännössä tässä ollaan kuvattu tutkimuksen tekemisen prosessi.
Tutkimus on siis keino vaikuttavuuden mittaamiseen. Uusia ja innovatiivisia toimintamuotoja, toimintamalleja, ja kuntoutusmenetelmiä voidaan tutkimuksen kautta validoida ja verrata niiden toimivuutta muihin keinoihin. Tutkimuksen kautta saadaan tietoa mm. millaisia vaikutuksia kuntoutustoimenpiteillä saadaan aikaan yksilön tai yhteiskunnan kannalta ja millaisia sosiaalisia tai taloudellisia vaikutuksia toiminnalla on. Vaikuttavuuden osoittaminen laadukkaasti toteutetun tutkimuksen kautta vahvistaa menetelmän luotettavuutta ja sovellettavuutta laajassa mittakaavassa. Ja kun tutkimusta tulee lisää, menetelmän näyttö vahvistuu entisestään. Tokikaan tämä ei tarkoita, että välttämättä löydetään yksi yleispätevä ratkaisu kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, mutta tutkimuksen tuoma näyttö auttaa arvioimaan menetelmän sovellettavuutta yleisesti. Lisäksi tutkimus lisää ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä ja parhaimmillaan luo uusia interventioita ja sovelluksia hyödynnettäväksi käytännön työssä.
Vaikutusta voi ajatella myös hyvin triviaalina kysymyksenä. Totta kai johonkin koettuun ongelmaan tai vaikeuteen käytettävien ratkaisukeinojen ja toimenpiteiden tulee olla toimivia ja vaikuttavia, jotta niitä kannattaa käyttää. Yksilön oma kokemus ratkaisujen toimivuudesta on tärkeä ja oikea, mutta kuinka vaikutuksia voidaan luotettavasti osoittaa ja hyödyntää laajemmin, jos ne ovat vain yksittäisiä kokemuksia. Miten laajempi vaikuttavuus tulisi ottaa esimerkiksi päätöksenteossa huomioon, kun myös kustannusvaikutukset on pohdittavana. Tässä korostan tutkimuksen tärkeyttä.
Tutkijoiden ja päättäjien vuorovaikutuksella voidaan luoda pitkälle kantavia ratkaisuja
Ajankohtainen tutkimustieto on erittäin tarpeellista päätöksentekijöille, jotta päätökset voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla ja päätösten vaikutukset luotettavasti arvioiden. Tässä peräänkuulutan tutkijoiden ja päättäjien tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Meitä tutkijoita kannustan viestimään tutkimustuloksista ymmärrettävällä kielellä ja muillakin foorumeilla kuin tutkimusjulkaisuissa. Tieto ja tulokset tulee nostaa paremmin esille ja saavutettavaksi. Päättäjiä kannustan hyödyntämään tutkimustietoa, kuulemaan asiaintuntijoita sekä mahdollistamaan riittävät resurssit tutkimuksen tekemiseen ja uuden tiedon kerryttämiseen. Tällä vuorovaikutuksella voidaan luoda toimivia ja pitkälle kantavia ja taloudellisestikin tehokkaita ratkaisuja. Tiedon merkitys päätöksenteossa on ehdoton, kuten myös ymmärrys päätöksen vaikutuksista.
On hienoa, että kuntoutuksen ja kuntoutuksen menetelmien vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään Suomessa eri tahojen toimesta. Muiden muassa Kuntoutussäätiö tekee käytännönlähtöistä tutkimusta ja toteuttaa arviointeja ja selvityksiä, Niilo Mäki Instituutti tutkii ja kehittää arviointi- ja tukimenetelmiä oppimisvaikeuksiin liittyen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutti tekee monialaista soveltavaa tutkimusta, KELAssa tutkitaan kuntoutuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista, THL:ssa, Työterveyslaitoksessa, eri liitoissa ja järjestöissä sekä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on kuntoutuksen tutkimusta ja korkeakouluissa myös kursseja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukseen liittyen. Esimerkkinä yliopistojen monitieteinen kuntoutuksen verkosto (MOKUVE), jonka tehtävänä on edistää kuntoukseen liittyviä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisohjelmia sekä vahvistaa korkeakoulujen yhteistyötä kuntoutuksen alalla ja toisena esimerkkinä ammattikorkeakoulujen verkosto Kuntoutusalan osaamiskeskittymä (OsKu).
Järjestöjen innovaatioista uusia vetureita kansainvälisille markkinoille
Kuntoutukseen liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan olisi kuitenkin vielä paljon potentiaalia mm. kolmannen sektorin toimijoiden parissa. Jääkö tämä potentiaali täysimääräisesti hyödyntämättä, jos nykyiset rahoitusmallit eivät mahdollista kolmannen sektorin TKI-toiminnan tukemista. Uskon vahvasti, että uusien rahoitusmahdollisuuksien avaaminen kolmannen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan lisäisi uuden tutkimustiedon sekä kansallisesti käyttöön otettavien toimintamallien ja menetelmien lisäksi myös ainutlaatuisia ja kansainvälisestikin merkittäviä innovaatioita. Voisiko tästä tällä hetkellä hieman piilossa olevasta potentiaalista löytyä Suomelle uusia vetureita kansainvälisille markkinoille?
Omassa työni Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtajana olen huomannut viimeisen kymmenen vuoden aikana muutosta suhtautumisessa tutkimusperustaisuuteen ja vaikuttavuuteen. Instituutti on toimintansa alusta lähtien kehittänyt toimintamalleja sekä arviointi- ja tukimenetelmiä tutkimusperustaisesti ja järjestänyt uusimpaan tutkimustietoon liittyvää koulutusta oppimisvaikeuksia työssään kohtaavien ammattilaisten tueksi ja käyttöön. Tuntumani on, että koulut ja oppilaitokset ovat entistä tarkempia siitä, että esim. koulun käyttöön kehitetty tukimenetelmä on luotettava ja toimiva, eli toisin sanoen se on vaikuttava. Vaikuttavuuden todentaminen tutkimuksella on edellytyksenä sille, että menetelmä voidaan ja halutaan ottaa tiiviissä koulun arjessa käyttöön. Uskoisin, että sama havainto on tehty myös monien muiden toimijoiden parissa ja tämä on nouseva trendi monella muullakin alalla.
Kohdataan, kuunnellaan, autetaan, ollaan ihmisiä toisillemme
Vaikutusten ja vaikuttavuuden selvittämiseen olisi tärkeää satsata ja tarkastella ilmiöitä myös usealta näkökulmalta ja monitieteisesti. Kannustan toimijoita yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen ja osaamisen hyödyntämiseen.
Vaikuttavalla kuntoutuksella päästään etenemään kohti yksilön ja yhteisöjen, ja niiden kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia. Oppimisen esteiden poistaminen ja oppimisen tukeminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, sosiaalinen osallisuus ovat kaikki yksilön tasolla merkittäviä, mutta niiden vaikutukset heijastuvat vahvasti myös yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Eri syistä haavoittuvassa asemassa olevan tukeminen ja vahvistaminen, vahvistaa myös meitä kaikkia. Kohdataan, kuunnellaan, autetaan, ollaan ihmisiä toisillemme.
Teksti pohjautuu Kuntoutuspäivien 2024 puheenvuoroon Vaikuttavalla kuntoutuksella kohti yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia. Kirjoittaja Juha-Matti Latvala on Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja ja Kuntoutussäätiön hallituksen varapuheenjohtaja.