Vertaistuki kuntouttaa

Oppimisen ja mielenterveyden pulmat ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Nuorista noin viidesosa potee jotakin mielenterveydenhäiriötä, ja noin 10−15 % lapsista ja nuorista tarvitsisi erityistukea tai kuntoutusta oppimisensa tueksi. Yhteistä oppimisen ja mielenterveyden häiriöille on, että niitä on usein vaikea tunnistaa. On havaittu, että vanhemmat ja opettajat eivät aina tunnista nuoren masennusta, vaikka tämä itse toisi esiin vakaviakin oireita. Monien nuorten kohdalla oppimisvaikeus jää tunnistamatta kouluaikana.

Oppimisen ja mielenterveyden pulmat myös usein nitoutuvat toisiinsa siten, että oppimisvaikeuksien yhteydessä esiintyy suhteellisen paljon itsetunto-ongelmia, ahdistusta ja masennusta, ja vastaavasti alhainen mieliala syö voimavaroja ja haittaa opinnoissa suoriutumista. Oppimisen tai mielenterveyden pulmat saattavat nuoresta tuntua usein leimaavilta, ja nuori kokee helposti itsensä muita huonommaksi, kun opiskelu ei suju tai mieli on maassa.

Vaikka oppimisen ja mielenterveyden pulmat ovat todellisuudessa hyvinkin yleisiä, ei niistä puhuta läheskään tarpeeksi. Omista ongelmista puhuminen voi leimautumisen pelossa olla nuorelle vaikeaa. Puheeksi ottaminen myös hankaloituu, kun jo olemassa olevat hankaluudet syövät itsetuntoa. Parhaatkaan ystävät eivät välttämättä osaa tai jaksa ymmärtää nuoren tilannetta, jos eivät ole itse kokeneet samaa. Nuori ei koe tulevansa hyväksytyksi, kun ei saa riittävää tukea ympäristöltään.

On tärkeää antaa nuorelle tietoa hänen kohtaamistaan vaikeuksista, jotta nuorella on mahdollisuus ymmärtää itseään paremmin ja hahmottaa omaa tilannetta hankaloittavia tai helpottavia asioita. Saadun tiedon konkretisoituminen käytäntöön ei vaan ole helppoa. Pelkkä kerrottu tieto ei välttämättä saavuta tunnetasoa, jolla näitä ongelmia pitkälti käsitellään.

Vertaistuki voidaan määritellä omaehtoiseksi, yhteisölliseksi tueksi sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne. Vertaistuki on toisen tilanteen empaattista ymmärtämistä, joka perustuu jaettuun kokemukseen muun muassa psyykkisestä kivusta. Parhaimmillaan ihmiset löytävät vertaistuen avulla yhteyden toisiinsa ja kokevat olevansa osa ryhmää − eivät outoja, erilaisia ja leimautuneita. Tämä kokemus vahvistaa leimautumista kokeneen ihmisen itsetuntoa ja auttaa keskittymään ongelmien lisäksi myös omiin vahvuuksiin.

Ylipäätään läheisten ihmissuhteiden ja sosiaalisen tuen tiedetään olevan tärkeitä mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia, suojaavia tekijöitä. On todettu, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa on tärkeää keskittyä sosiaaliseen kuntoutumiseen ja elämänhallinnan kohentumiseen, jotta työvoimapoliittiset toimenpiteet saadaan vaikuttaviksi. On kuitenkin hyvä huomioida, että vertaistuen antaminen ja vastaanottaminen vaatii nuorelta riittäviä voimavaroja ja sosiaalisia taitoja, eikä siis voida automaattisesti olettaa, että se sopisi tukimuotona kaikille.

Kuntoutussäätiön NUTTU-hanke järjestää vertaistukiryhmiä nuorille, joilla on oppimisen ja/tai mielenterveyden pulmia. Ryhmiin osallistuvat nuoret saavat tiedon lisäksi vertaistukea kokemiinsa ongelmiin muilta, samantyyppisessä elämäntilanteessa olevilta nuorilta. Tämä tapahtuu turvallisessa ympäristössä, ammattilaisten ohjauksessa. Ryhmiin osallistuneiden nuorten palautteesta on havaittavissa vertaistuen hyödyt: monet nuoret mainitsevat kokemusten jakamisen yhdeksi merkittävimmistä asioista, joita he ovat ryhmätoiminnalta saaneet. Nuoren sanoin: ”sai konkretisoitua, ettei ole yksin tilanteessaan ja kuuli, miten muut selviytyvät”.

Tällaiset kokemukset ovat arvokkaita, kun nuori oppii vähitellen hyväksymään itsensä ja löytää vahvuutensa, joihin tukeutua tulevaisuudessa.

Kirjoittaja

Viliina Rantaniska, PsM, psykologitutkija Kuntoutussäätiö