Vieraskielisenä kohti työelämää

Kuntoutussäätiö on kolmannen sektorin toimija, joka edistää osatyökykyisten asemaa työnhakijoina ja tukee heidän mahdollisuuksiaan edetä työelämää kohti monella tavalla. Osatyökykyiset määritellään usein henkilöiksi, joiden on mahdollista käyttää vain osaa työkyvystään. Osatyökykyisillä voi olla esimerkiksi työkykyä heikentävä sairaus, vamma tai muu tekijä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei osatyökykyinen pystyisi lainkaan työskentelemään, vaan kyse on merkittävästä resurssista työmarkkinoilla. (Iisisti töihin 2022). Hallituksen esityksessä (2021) todetaan, että maahan muuttaneiden ja osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksissa ja palvelutarpeissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuutta (Hallituksen esitys, HE 198/2021).

Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen

Kuntoutussäätiö on tutkinut, kehittänyt tai ollut osatoteuttajana tai asiantuntijaroolissa useissa osatyökykyisten työllisyyttä tukevissa malleissa ja aloitteissa. Näistä esimerkiksi IPS-mallin tavoitteena on tukea osatyökykyisiä pääsemään tai pysymään työelämässä mm. työhönvalmennuksen avulla (Harkko ym. 2018). ‍

Iisisti töihin -hankkeessa puolestaan kehitetään työllistymismallia osatyökykyisten työllistymiseen, jossa lähestymistapana on työnantajalähtöisyys työtehtävän muodostukselle. Hankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset nähdään voimavarana työelämässä ja monimuotoisuuden ymmärtäminen kasvaa useamman työnantajan toimintatavaksi. Hankkeessa nähdään, että kun yritys tarkastelee työtehtäviään ja näkee niissä tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia resurssointeja, tulee mahdolliseksi myös osatyökykyisen palkkaaminen. Työntekijälle on usein tärkeää keskittyä asiantuntijuutta vaativiin työtehtäviin, mutta muut täydentävät työtehtävät estävät ja hidastavat tätä. Tällöin osatyökykyinen voi olla täsmätyöntekijä kyseiseen tehtävään, tehden asiantuntijuutta tukevia työtehtäviä, jotka ovat myös työantajan toiminnan kannalta olennaisia. Erilaisten osatyökykyisten parissa olevat toimijat voivat lisäksi olla sopivan työntekijän kohtaantohaasteen ratkaisijoita. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi kuntouttavat työtoiminnan järjestäjät tai työvalmennushankkeet.

Mahku-hanke edisti vieraskielisten ammatillista kuntoutusta

Vieraskielisten työllisyyttä edistävää maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuksen toimivuutta selvitettiin Kelan rahoittamassa ja Kuntoutussäätiön toteuttamassa arviointihankkeessa. Mahku-kuntoutus oli Kelan rahoittamaa ammatillista kuntoutusta, jota pilotoitiin vuosina 2018–2020. Se kohdennettiin erityisesti vieraskielisille, joiden työkyky- ja toimintakyky on madaltunut, ja tavoitteena oli työllisyyden edistäminen mm. työhönvalmennuksen ja työkokeilun avulla. Suurin ero verrattuna perinteiseen Kelan ammatilliseen kuntoutukseen oli se, että palvelussa huomioitiin suomen kielen opetus ja tulkkipalvelut. Vaikka vain pieni osa kuntoutujista työllistyi kuntoutuksen aikana, Mahku-kuntoutus oli kuitenkin onnistunut pilotti, jonka avulla kyettiin vastaamaan maahan muuttaneiden erityistarpeisiin, kuten kielitaidon parantamiseen osana ammatillista kuntoutusta. (Varjonen ym. 2020)

Maahan muuttaneita ei voida ajatella yhtenäisenä ryhmänä ja maahanmuuttajuus ei ole kategoria, jonka perusteella palveluita tulisi luokitella (Buchert 2015). Kuitenkin heikko kielitaito heikentää vieraskielisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyötyä ammatillisesta kuntoutuksesta. Heikomman kielitaidon lisäksi vieraskielisillä on vähemmän tuntemusta suomalaisesta työelämästä ja verkostoja, jotka auttavat työllistymään. Lisäksi työmarkkinoilla heitä kohtaan kohdistuu syrjintää (Ahmad 2019). Näillä perusteilla Mahku:n kaltaiselle ammatilliselle kuntoutukselle olisi paikkansa.

Hankkeiden oppeja vieraskielisten työllisyyden tukemiseen

Mahku-pilotin oppeja voisi tulevaisuudessa hyödyntää monin tavoin vieraskielisten työllisyyden tukemisessa. Miten esimerkiksi Iisisti töihin -hankkeen mallinnus voisi muotoutua vieraskieliselle väestölle sopivaksi? Iisisti töihin -hankkeessa havaittiin, että puutteellinen kielitaito vaikeuttaa työn hakemista ja saamista monin tavoin, vaikka osaamista työtehtävien tekemiseen olisi. Puutteellisen kielitaidon vuoksi Iisisti töihin -valmentaja osallistui välillä työhaastatteluihin, koska haastattelijan kysymyksiä oli vaikea ymmärtää. Se vaikutti myös vääriin työpaikkoihin hakemiseen, koska työpaikkailmoitusta ei ollut ymmärretty oikein. Myös työn hakemisen kulttuuri voi vaatia erilaisia taitoja kuin hakijan lähtömaassa: työpaikkoihin haetaan monikanavaisesti, omaa osaamista pitää osata perustella ja työnhakutaitoja tarvitaan haettavan työtehtävän vaativuudesta riippumatta. Kielitaitoon, kulttuuriin ja osatyökykyisyyteen liittyvien kysymysten erottaminen toisistaan ja niihin parhaiten ratkaisujen löytäminen voi olla haastavaa ja vaatii työnhakijan tukena olevalta ammattilaiselta paljon osaamista. Kieltä pitää opetella myös työllistymisen jälkeen, kun omaksutaan työkieli työyhteisössä.

Mahku-kuntoutuksessa saatiin hyviä kokemuksia suomen kielen opetuksesta, joka toteutui osittain työkokeiluissa työpaikalla. Tällainen opetus tukee työllistymistä ja laajemminkin sosiaalista osallisuutta. Vastaavaa kielen opetusta voisi integroida myös esimerkiksi Iisisti töihin -malliin. Työnantajalle maksuton kielenopetus voisi olla konkreettinen keino, jolla työpaikalle sopeutumista ja työssä pysymistä edistetään. Lisäksi kulttuurisensitiivinen työote ja tulkkipalveluiden käyttö on tärkeää, jotta tunnistetaan sopiva ja oikea-aikainen palveluntarve. Tulkkipalveluiden käytössä kannattaa kiinnittää huomiota luottamuksellisuuteen ja siihen, että tulkit vaihtuisivat mahdollisimman vähän. Oleellista on, että varmistetaan työllisyyttä tukevaan palveluun nähden soveltuva työ- ja toimintakyvyn taso. Asiakkaan tulisi saada esimerkiksi tietoa ja ymmärrystä, millaiseen palveluun on tulossa, mitkä ovat sen tavoitteet ja onko työllistyminen johonkin tiettyyn työpaikkaan realistista suhteessa omaan työkykyyn ja kielitaitoon.

Kirjoittajat

Tuuli Vilhunen, tutkija, Kuntoutussäätiö

‍Anna-Kaisa Liimatainen, hankekehittäjä ja työvalmentaja, Kuntoutussäätiö

‍Kuntoutussäätiö järjestää koulutuksen maahan muuttaneiden työllisyyden parissa työskenteleville ammattilaisille toukokuussa 2022. Lue lisää koulutuksesta ja ilmoittaudu tästä.

‍Kuntoutuspäivillä 3.–4.6.2022 esitellään mm. Iisisti töihin -hankkeen tuloksia ja maahan muuttaneiden kuntoutusta. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.kuntoutuspaivat.fi.

Lisätietoja

Ahmad, A (2019). Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Julkaisussa: Kazi V, Alitolppa-Niitamo A, Kaihovaara A, toim. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM oppaat ja muut julkaisut 10, 2019: 15–27. Viitattu 31.8.2020. Buchert, U. (2015). Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat. Tutkimuksia 87/2015. Helsinki: Kuntoutussäätiö.

Harkko J, Lehto S, Pitkänen S, Ala-Kauhaluoma M (2018). Selvitys sijoita ja valmenna mallin (IPS-mallin) tuloksista ja toimeenpanosta. Kuntoutussäätiön työselosteita 55/2018 (pdf)Iisisti töihin – opas osatyökykyisen työllistämiseen työtä muokkaamalla (2022, verkko-opas)

‍Varjonen S, Vuorento M, Pitkänen S, Vilhunen T, Hautamäki L (2020). Suomen kieltä ammatillisessa kuntoutuksessa. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kokeilun arviointitutkimus. Kuntoutusta kehittämässä 23. Kela 2020. (pdf)