Kuntoutussäätiön kokeiluhankkeessa jaettu yli 200 annosta koulujen hävikkiruokaa

Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon -kokeilussa hyödynnetään koulujen ylimääräistä ruokaa alueiden asukkaille jaettavina ilmaisina aterioina Länsi-Helsingissä. Syksyn aikana koulujen hävikkiruokaa on jaettu yli 200 annosta.

Ruokajakelu vastaa paikallisten toiveisiin

Kuntoutussäätiön aluetyön koordinaattori Tuuli Vilhunen on huomannut alueen asukkaiden toiveet ja tarpeen ilmaisille aterioille. Samaan aikaan lähellä toimii kouluja, joiden tarjoiluhävikkiä ei ole hyödynnetty millään tavoin.“Koulujen hävikki on voimavara, jota jakamalla haluamme vastata sekä sosiaalisiin haasteisiin että Helsingin kaupungin ilmastotavoitteisiin. Jakamaamme hävikkiruokaa vastaanottavat tekevät tärkeän ilmastoteon syömällä ruokaa, joka olisi päätynyt roskiin. Asuinalueiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on keskeinen tavoite kokeilussamme”, kertoo kokeilun ideoinut Vilhunen.

Ruoka jaetaan kilometrin sisällä kouluista

Kokeilun työntekijät noutavat Suomalais-venäläisen koulun sekä Pihkapuiston ala-asteen tarjoiluhävikin ja kuljettavat sen jaettavaksi Kannelmäen D-asemalle ja Malminkartanon asukastalo Renkiin. Kannelmäessä ruokaa jaetaan yhteisruokailussa sekä hävikkikioskilla ja Malminkartanossa kotiin vietävinä annoksina koronavirustilanteen vuoksi.“Ravitsevan ja maukkaan ruuan nauttiminen yhdessä lisää osaltaan mielen hyvinvointia”, kertoo D-aseman työntekijä Taru Tuomola. Malminkartanon asukasyhdistyksen puheenjohtaja Sanna-Mari Orasen mukaan ruokajakelut asukastalo Rengissä ovat toivottu uudistus.Tähän kokeiluun on haettu oppia Herttoniemenrannan asukastalo Ankkurista, jossa lähikoulun hävikkiruokaa on jaettu onnistuneesti jo usean vuoden ajan. Koulujen hävikkiruokaa hyödynnetään ruoka-apukentällä hyvin vähän, koska valmistetun ruuan jakaminen vaatii elintarvikehygieniaohjeistusten tarkkaa noudattamista.

Oppilaat jakavat hävikkitietoutta kouluissaan

Suomalais-venäläisen koulun oppilaat osallistuivat kokeilun järjestämälle oppitunnille, jonka aikana he oppivat ruuan ilmastovaikutuksista. Koulun ympäristöryhmää vetävä opettaja Maija Sihvola kertoo, että Suomalais-venäläisessä koulussa on jo useampana vuonna toiminut ympäristöryhmä, joka koostuu ala-astelaisista oppilaista.“Oppilaat ovat hyvin kiinnostuneita ympäristö- ja ilmastokysymyksistä. Kasvishävikkihankkeen myötä tänä syksynä oppilaat ovat syventäneet ymmärrystään ruokahävikistä sekä koululla syntyvän hävikin hyödyntämisestä.”

Hävikin jakamista halutaan jatkaa Malminkartanossa ja Kannelmäessä

Kouluruuan hyödyntäminen asukkaiden aterioina on saanut innokkaan vastaanoton Malminkartanossa ja Kannelmäessä. Kaikki toimintaan osallistuvat haluavat estää syömäkelpoisen ruuan joutumisen biojätteeseen. Kokeiluhanke on osoittanut, ettei koululounaasta yli jääneen ruuan päätyminen koulun keittiöstä paikallisten lautasille vaadi valtavia resursseja. Kokeilussa ollaan löydetty myös ratkaisuja logistiikka- ja elintarvikehygieniakysymyksiin, jotka usein muodostuvat ylivoimaiseksi esteeksi kouluhävikin hyödyntämiselle. Yhteistyökumppanien löytäminen ja käytännön toteutuksen suunnittelu ovat vaatineet kokeilun suurimmat ponnistelut.Kokeilua rahoittaa vuonna 2020 ympäristöministeriö ja sitä toteuttaa Malminkartanossa toimiva Kuntoutussäätiö. Toimintaa aiotaan jatkaa ensi vuonna.

Lisätietoja

Tuuli Vilhunentutkija, aluetyön koordinaattoriKuntoutussäätiötuuli.vilhunen@kuntoutussaatio.fiPuh. 0447813101