Mielenterveys- ja päihdepalveluiden lainsäädäntöä uudistetaan. Kuntoutussäätiö painotti omassa lausunnossaan ihmisten kokonaisvaltaisten tarpeiden huomioimista. Usein ongelmat kasautuvat, ja monella sote-palveluiden asiakkaalla on päihde- ja riippuvuusongelmien lisäksi muita toimintakyvyn haasteita, kuten mielenterveyden häiriöitä ja ongelmia sosiaalisissa suhteissa.
Lainsäädäntöuudistuksessa on varmistuttava siitä, ettei päihdepalveluiden sääntely pilkkoudu lain eri kohtiin ja siten heikennä palveluiden saatavuutta ja ihmisten ongelmien kokonaisvaltaista käsittelyä. On myös varmistettava sosiaalihuollon palveluiden yhdenvertaisuus niille asiakkaille, joilla on päihde- ja riippuvuusongelmia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on ollut keskeisin sote-uudistuksen tavoite, ja sen tulee näkyä myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Sosiaalihuollon osuus sote-kustannuksista on lähes 40 prosenttia. Se on samaa kokoluokkaa kuin erikoissairaanhoidon osuus, ja selvästi suurempi kuin perusterveydenhuollon osuus.
Kuntoutussäätiö korosti lausunnossaan myös kuntoutuksen sekä ennaltaehkäisevän tuen merkitystä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tätä tukea antavat myös järjestöt ja säätiöt, joiden rooli ja asema on turvattava.
Kuntoutussäätiö toi esille myös kuntoutuksen ja kuntoutussuunnitelmien merkityksen. Usein mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkailta puuttuvat kuntoutussuunnitelmat, ja ohjaus kuntoutukseen on puutteellista. Kuntoutuksen monialainen toteutus on yleensä välttämätöntä päihde- ja mielenterveyden ongelmissa.
Kuntoutussäätiön lausunto kokonaisuudessaan (pdf)
Toimitusjohtaja, VTT, FM, dos.
