Näin onnistut mielenterveyshaasteiden jälkeisessä työhön paluussa – työyhteisön tuki ratkaisevassa roolissa

Mielenterveyden häiriöiden yleistyminen ja niistä johtuvat työkyvyttömyysjaksot herättävät huolta kansallisesta hyvinvoinnista. Tilanne vaatii toimia niin yksilötasolla kuin työelämän rakenteissa. Työyhteisön rooli korostuu erityisesti silloin, kun työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta.

Tämä #OlenArvokas -kampanjan 4. tietopaketti on tuotettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Mielenterveyspoissaolot huolestuttavat

Vuonna 2023 yli 100 000 suomalaista sai Kelalta mielenterveyden häiriöihin perustuvaa sairauspäivärahaa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia työikäisestä väestöstä. Tämä ei kuitenkaan kata kaikkia poissaoloja, sillä lyhyemmät sairauslomat ja osasairauspäivärahat jäävät laskelmien ulkopuolelle.

Koronapandemian jälkeiset kriisit ovat heikentäneet suomalaisten työkykyä. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus osoittaa, että työhyvinvointi ei ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle, ja noin kymmenen prosenttia työikäisistä kärsii työuupumusoireista.

”Oletetaan, että voidaan kehittyä loputtomiin, pitäisi olla kone, joka jaksaa mitä vain.” – Mielihyvin duunissa -hankkeen kehittäjänuori

Työhön paluu vaatii koko työyhteisön tukea

Onnistunut työhön paluu mielenterveyshaasteiden jälkeen edellyttää työn muokkaamista ja työyhteisön tukea. Työntekijän tarpeiden huomioiminen parantaa jaksamista ja sitoutumista työelämään. Kuntoutussäätiön Mielihyvin duunissa -hanke on kehittänyt menetelmiä työnantajien ja työterveyshuollon tueksi.

Työhön paluun tukeminen ei ole vain inhimillinen teko – se myös lyhentää sairauspoissaolojen kestoa ja vähentää työnantajan kustannuksia. Samalla työyhteisö säilyttää arvokasta osaamista.

”Työelämän pitäisi joustaa paremmin elämän tarpeisiin.” – Mielihyvin duunissa -hankkeen kehittäjänuori

Ymmärtävä ja vastaanottava organisaatiokulttuuri mahdollistajana

Organisaatiokulttuuri vaikuttaa merkittävästi työyhteisön kykyyn tukea työhön palaajaa. Hyvinvoiva työyhteisö tarjoaa selkeät toimintamallit, koulutusta mielenterveysasioista ja konkreettisia työkaluja sairauslomalta palaavan vastaanottamiseksi.

Kuntoutussäätiön Iisisti töihin -hankkeessa havaittiin, että koko työyhteisön sitouttaminen ja kouluttaminen on avain onnistumiseen. Kun työyhteisön ilmapiiri tukee avoimuutta ja joustavuutta, työhön palaajan on helpompi palata osaksi työyhteisöä.

Toimenpide-ehdotukset työyhteisön vastaanottokyvyn lisäämiseksi

‍

1. Työyhteisön valmennus: tehostetaan työyhteisön koulutusta ja ohjeistusta mielenterveyshaasteista työhön palaavan työntekijän kohtaamiseen. Koulutus voi sisältää tietoa työssä jaksamisesta ja sairausloman aikana tapahtuvasta yhteydenpidosta.  
2. ‍Selkeä työhön paluun toimintamalli: tuotetaan toimintamalli, jossa kuvataan sairausloman aikainen yhteydenpito, työn muokkaamisen mahdollisuudet ja palaajan tukitoimet. Selkeä prosessi auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään, mitä työhön paluun yhteydessä tapahtuu.
3. ‍Työtehtävien joustavuus: mahdollistetaan työn muokkaaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan (esim. työaikojen joustavuus, tehtävien priorisointi). Tämä lisää työhön palaajan turvallisuuden tunnetta ja tukee työn ja palautumisen tasapainoa.  
4. Esihenkilöiden ja työterveyshuollon yhteistyö: sujuva yhteistyö työterveyshuollon ja esihenkilöiden välillä työhön paluun suunnittelussa varmistaa, että työhön palaajalle tarjotaan yksilöllistä ja oikea-aikaista tukea.  
5. Mielenterveyttä tukevat käytännöt osaksi organisaatiokulttuuria: lisätään mielenterveyteen liittyviä koulutuksia ja resursseja kaikille työntekijöille, mikä voi lisätä ymmärrystä ja poistaa stigmoja. Tämä auttaa kehittämään avoimempaa ja kannustavampaa työilmapiiriä.

Työhyvinvointi on kaikkien etu

Kun työnantajat ja työyhteisöt panostavat mielenterveyttä tukeviin käytäntöihin, hyötyvät kaikki osapuolet. Työntekijöiden hyvinvointi, työkyky ja tuottavuus paranevat työpaikoilla, joissa mielenterveysasiat huomioidaan osana arkea. On tärkeää luoda kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöitä että organisaatioita pitkällä aikavälillä.

Lue kampanjan koko tietopaketti PDF-muodossa tästä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Jaamme mielellämme työkyvyn, toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden asiantuntemustamme, ja olemme kiinnostuneita kaikista yhteistyön muodoista.

Meidät voi kutsua pitämään puheenvuoroja ja pyytää haastatteluja. Me myös koulutamme, osallistumme työryhmiin, teemme selvityksiä, tutkimusta ja arviointeja kampanjan aiheista. Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Anni Hausen 
Kuntouttavan työtoiminnan kehitysvastaava, sosionomi (AMK)
Kuntoutussäätiö 
anni.hausen@kuntoutussaatio.fi 

Ira Vahtero 
‍Palvelujohtaja, sosionomi (AMK) 
‍Kuntoutussäätiö 
‍ira.vahtero@kuntoutussaatio.fi 

Julia Anttilainen
‍Tutkija
Työterveyslaitos
‍julia.anttilainen@ttl.fi

Kuntoutussäätiön koordinoima #OlenArvokas-kampanja tuo esiin tuen merkityksen heikommassa asemassa olevien henkilöiden arjessa. Kampanjalla korostetaan oikeanlaisen tuen tärkeyttä.

#OlenArvokas-kampanjaa ja sen aikana tuotettavia tietopaketteja toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa. Tietopakettien avulla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon tutkitun tiedon ja vaikuttavien kokemustarinoiden kautta. Tämä kampanja vahvistaa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n #OnneksiOnJoku-kampanjaa.

Jokainen voi osallistua #OlenArvokas-kampanjaan jakamalla oman tai yhteisönsä tarinan ja käyttämällä #OlenArvokas-hashtagia sosiaalisessa mediassa!

Voit tutustua #OlenArvokas -kampanjan kaikkiin tuotoksiin helposti täältä.