Jaa uutinen:
Kuntoutussäätiön toteuttama selvitys Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) rahoitusta saavien järjestöjen arviointivalmiuksista sekä RAY:n ja STEA:n seurannan kehityksestä valmistui kesäkuussa 2022. Selvitystyö käynnistettiin keväällä 2021 ja toteutettiin osana STEA-rahoitteista Artsi-toimintaa.
Selvityksen ovat toteuttaneet Kuntoutussäätiön Järjestöarvioinnin osaamiskeskuksen asiantuntijat, joilla on laaja osaaminen järjestöjen arvioinnista. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen arviointivalmiuksia on kartoitettu edellisen kerran laajemmin RAY:n toimesta vuonna 2012. Sen sijaan RAY:n ja STEA:n seurannan kehitysvaiheita ei ole aiemmin kartoitettu tästä näkökulmasta.
– Tarve selvitystyölle oli ilmeinen, ja oli hienoa päästä toteuttamaan tämä tärkeä työ. Järjestöjen avustetun toiminnan seuranta ja arviointi on kokenut mittavia muutoksia viime vuosikymmeninä, ja ne heijastavat toimintaympäristön sekä arviointiajattelun muutoksia, toteaa selvitystyön vastuuhenkilö Henna Harju.
Selvitys perustuu laajaan dokumenttianalyysiin sekä järjestötoimijoiden haastatteluihin (N = 11), STEA:n ja RAY:n virkahenkilöiden haastatteluihin (N = 15) sekä järjestötoimijoille vuoden 2021 lopussa suunnattuun kyselyyn (N = 128).
Vuodesta 1995 tähän päivään ulottuva RAY:n ja STEA:n tuloksellisuuden seurannan tarkastelu osoittaa kriteerien ja vaatimusten tiukentuneen. RAY:n ja STEA:n tuloksellisuuden seurannan historiasta voidaan erottaa neljä erilaista seurantajärjestelmää. Seurannan muutoksen perusteet ovat kytkeytyvät loogisesti toimintaympäristön, kuten lainsäädännön, muutoksiin.
Muutokset rahoittajan tuloksellisuuden seurannassa ovat lisänneet arviointiosaamisen tarvetta avustusta saavissa järjestöissä. Viimeisimmän, vuonna 2020 alkaneen uudistuksen myötä siirryttiin neljänteen seurantajärjestelmään, jossa arviointivalmiudet nousivat entistä keskeiseen asemaan jo avustuksenhakuvaiheessa, kun käyttöön otettiin vaikutusketjuajatteluun pohjautuva avustushakemus.
Selvitystyötä varten toteutetun järjestökyselyn mukaan noin puolet vastaajista kokee viimeisimmän STEA:n seurannan uudistuksen olleen järjestöille haastava. Erityisesti arviointivalmiuksien huomioiminen uudistusta tehtäessä sai vastaajilta kriittisen vastaanoton, sillä vain 12 prosenttia vastaajista koki, että järjestöjen arviointivalmiuksia on huomioitu riittävästi.
Rahoittajan seurannan kriteerit muokkaavat arvioinnin lisäksi myös toiminnan sisältöjä ja kohdentumista, ja vaikuttavat järjestöjen autonomiaan. Parhaimmillaan arviointi edistää toiminnan tuloksellisuutta, mutta on olemassa myös riski sille, että avustettu toiminta kohdentuu toimintoihin, joista tuloksellisuus saadaan parhaiten esiin. Selvityksen perusteella hyvin erilaisia toimijoita koskevan yhdenmukaisen ja samalla sapluunalla toteutettavan seurannan koetaan järjestöissä luovan eriarvoisuutta.
Järjestöjen arviointiosaaminen on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Järjestöjen arviointivalmiudet kuitenkin vaihtelevat paljon. Tukea kaivataan monilla arvioinnin osa-alueilla, kuten mittareiden laadinnassa, valmiiden mittaristojen hyödyntämisessä sekä vaikutusketju-ajattelun haltuunotossa. Selvityksen perusteella järjestöt ovat huolissaan arviointiin vaadittavasta osaamistasosta, joka koetaan vaativaksi. Lisäksi arviointiin tarvittava resurssi koetaan nykyään melko suureksi suhteessa järjestön ydintehtäviin.
Selvityksen perusteella rahoittajalla ja järjestöillä on yhtenevä ymmärrys arvioinnin ja seurannan kasvavasta merkityksestä. Järjestöt ovat motivoituneita kehittämään osaamistaan ja toimintaansa, mutta toivovat palautetta ja avointa vuoropuhelua rahoittajan kanssa.
Selvityksen mukaan aiemmissakin STEA:n seurannan muutoksissa on ollut tarve kehittää järjestöjen arviointiosaamista, ja löytää uudessa tilanteessa yhteinen ymmärrys. Viimeisimmän uudistuksen osalta eletään parhaillaan siirtymävaihetta. Myös tässä uudistuksessa rahoittajan ja järjestöjen välisen vuorovaikutuksen ja koulutuksen tarve on korostunut vahvasti.
– Toivottavasti tämä selvitys edistää STEA:n ja järjestöjen välistä vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä avustetun toiminnan sekä arvioinnin toteutustavoista. Järjestöt tekevät erittäin arvokasta työtä edistäessään heikoimmassa asemassa olevien tai tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia, toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Arviointi tuottaa myös tietoa, jolla voidaan parantaa järjestöjen toiminnan tunnettuutta yhteiskunnassa laajemminkin, lausuu johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.
Myös parhaillaan käynnissä oleva valtionavustusuudistus tulee vaikuttamaan järjestöjen toimintaan ja seurantaan. Nähtäväksi jää, miten se muokkaa arvioinnin vaatimuksia järjestöissä.
Selvitys on luettavissa Kuntoutussäätiön verkkosivuilla pdf-muodossa tästä linkistä.
Selvityksen vastuuhenkilö kehittämispäällikkö Henna Harju henna.harju@hdl.fi puh. 050 4683 301
Tutkija-arvioitsija Erna Alitalo erna.alitalo@kuntoutussaatio.fi puh. 044 7813 201
Jaa sivu:
Olemme kuntoutuksen suunnannäyttäjä. Visiomme on olla vetovoimaisin kuntoutuksen kehittämisympäristö. Osaamisalueemme ovat työkyky, toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus.
