Sote-lakiuudistuksessa huomioitava ihmisten kokonaisvaltaiset palvelutarpeet

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan. Uudistuksessa mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät saa pilkkoutua. Ihmiset tarvitsevat usein kokonaisvaltaista tukea ja apua ongelmiinsa.

Useilla sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkailla on päihde- ja riippuvuusongelmien lisäksi muita toimintakyvyn haasteita, kuten mielenterveyden häiriöitä ja ongelmia sosiaalisissa suhteissa. On tärkeää, että lakimuutoksilla tähdätään ihmisten kokonaisvaltaisten tarpeiden ja ongelmien huomioimiseen.

Kuntoutussäätiö oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana 21.10.2022 ja jätti valiokunnan pyynnöstä myös kirjallisen lausuntonsa sote-lakia koskevaan esitykseen.

Palveluiden käyttö on Suomessa edelleen eriarvoista

Palveluiden käyttöön liittyy Suomessa edelleen huomattavaa eriarvoisuutta. Tähän eriarvoisuuteen tulisi myös lainsäädännöllä tulisi kyetä vaikuttamaan.

Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi siinä, että osa ihmisistä jää vaille palveluita, putoaa palveluiden käytöstä jossain vaiheessa tai käyttää palveluita satunnaisesti tuloksettomasti.

Eriarvoisuuden taustalla olevia tekijöitä on tunnistettu useita. Syynä voi olla, etteivät palvelukäytännöt toimi, apua tarvitseva voi olla syrjäytynyt tai hänen toimintakykynsä on hyvin heikko.

Tutkimuksissa on myös painotettu, että päihderiippuvuuteen ja mielenterveysongelmiin liittyvä eriarvoisuus ei johdu vain ihmisten välisistä tulo- ja varallisuuseroista. Asiaan vaikuttavat myös erilaiset kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät.

Ennaltaehkäisevä tuki ja kuntoutus tärkeitä osa-alueita

Kuntoutus ja ennaltaehkäisevä tuki ovat olennaisia mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Järjestöillä ja yleishyödyllisillä säätiöillä on valtavasti tähän liittyvää toimintaa. Niiden asema on turvattava sote-uudistuksessa ja sote-järjestöjen avustusten siirtyessä valtion budjettiin 2024 alkaen.

Myös kunnilla on vastuuta mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Hallituksen lakiesitystä tulee tarkentaa edelleen siinä, miten kunnat jatkossa voivat jatkossa toteuttaa niille kuuluvaa mielenterveyden edistämisen tehtävää käytännössä.

Kuntoutussäätiö painottaa myös kuntoutuksen ja kuntoutussuunnitelmien merkitystä. Usein mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkailta puuttuvat kuntoutussuunnitelmat, ja ohjaus kuntoutukseen on puutteellista.

Kuntoutuksen monialainen toteutus on yleensä välttämätöntä päihde- ja mielenterveyden ongelmissa. Asiaan on saatava kirjaus myös lainsäädännössä.

Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt kasvussa

Kuntoutussäätiö pitää huolestuttavana sitä, että määrärahat mielenterveyspalveluiden kehittämiseen lapsilla ja nuorilla ovat niin rajatut, etteivät ne salli nyt käsittelyssä olevan lain puitteissa uudistuksia palveluihin.

Noin 15 % lapsista ja 20–30 % nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Vakavampien häiriöiden esiintyvyys on pysynyt vakaana jo pidempään, mutta viitteitä on siitä, että lievemmät ahdistus- ja mielialaoireet ovat kasvussa.

On erittäin tärkeää, että lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin puututaan ajoissa, sillä noin puolet aikuisiän mielenterveydenhäiriöistä on alkanut alle 18-vuotiaana. Vaikeimmat mielenterveyden häiriöt kuuluvat erikoissairaanhoitoon, ja muut lievemmät ongelmat perustason palveluihin, kuten terveyskeskuksiin, perheneuvoloihin ja nuorisoasemille. Näitä palveluita organisoidaan kunnissa ja alueilla eri tavoin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä on mahdollista kehittää mielenterveyden häiriöiden varhaista tunnistamista ja tukimuotoja niin, että ne vastaavat lasten ja nuorten tarpeisiin. Tätä työtä tulee resurssoida.

Yhteisösosiaalityötä koskeva kirjaus laissa kannatettava

Kuntoutussäätiö pitää erityisen hyvänä lain kirjausta yhteisösosiaalityöstä. On tarkoituksenmukaista, että yhteisösosiaalityön pykälän otsikkoon on lisätty etsivä työ sekä muutoinkin täsmennetty pykälän sisältöä hyvinvointialueen järjestämisvelvollisuuden ja työn kohdentumisen osalta.

Yhteisösosiaalityön toteutustapa ja kohderyhmät jäävät edelleen jossain määrin epäselviksi. Pykälästä ei esimerkiksi ilmene, ovatko kyseessä kohderyhmät vai enemminkin työote. Laissa tulee selkiyttää myös se, kuuluvatko yhteisösosiaalityön piiriin myös muut haastavassa asemassa olevat ihmiset, kuten esim. jotkin maahan muuttaneet.

Kun lähtökohtana on yhteisötyö, tulisi laissa näkyvä myös rakenteellinen konteksti. Naapurustot muodostavat luontevan lähtökohdan toteuttaa rakenteellista yhteisösosiaalityötä.

Toimivia, tuloksellisia ja vaikuttavia yhteisösosiaalityön malleja on kehitetty monissa maissa, esimerkiksi Hollannissa.

Sosiaalityötä toteutetaan sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevissa naapurustoissa, ja tavoitteena on koko yhteisön voimaannuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen yhteisöjen, ei pelkästään yksilöiden näkökulmista.

Lue lausunto kokonaisuudessaan (pdf).

Lue Kuntoutussäätiön esitys (pdf).

‍