Jaa uutinen:
Vuosina 2019–2023 toteutetun Työkykyohjelman tavoitteena oli ratkaisujen löytäminen osatyökykyisten työllistymisongelmiin. Ohjelman toteutuksessa olivat mukana sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) että sosiaali- ja terveysministeriö (STM).
Toukokuussa 2023 valmistuneen tutkimuksen Työkykyohjelman arviointi: Ulkoisen arvioinnin loppuraportti (Oosi ym. 2023) perusteella Työkykyohjelman avulla on pystytty kehittämään asiantuntijoiden ja palvelujärjestelmän osaamista ja valmiuksia. Työpaikkojen syntymisen ja työllistymisen osalta ollaan vielä matkalla, joka vaatii jatkossakin aktiivisia ponnisteluja, työnantajien parempaa mukaanottoa ja hallinnonalojen rajat ylittävää ohjaamista.
Kuntoutussäätiö oli osatoteuttajana mukana Owal Group Oy:n vetovastuulla tehdyssä arviointityössä. Työskentelyyn osallistuivat säätiön yhteyspäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma sekä tutkijat Jouni Puumalainen ja Juha Klemelä.
Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan ”osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen” (THL). On arvioitu, että noin 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa osatyökyistä henkilöä olisivat halukkaita työskentelemään ja he kokevat myös olevansa työhön kykeneviä. Työkykyohjelma käynnistettiin purkamaan osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja rakentamaan työllistymiselle mahdollisuuksia. Työkykyohjelman loppuraportissa sanotaan, että Työkykyohjelman ”[t]avoitteina oli tunnistaa nykyistä paremmin osatyökykyisten työkyvyn tuen tarve, tarjota yksilöllisiä ja oikea-aikaisia työkyvyn ja työllistämisen palveluja sekä edistää työpaikkojen syntymistä osatyökykyisille” (Keyriläinen & Lappalainen 2023).
Työkykyohjelmaan kuului monenlaisia toimia. Näitä olivat muun muassa työkykykoordinaattorien määrän lisääminen, valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n perustaminen sekä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen perustaminen. Ohjelma oli siis hyvin laaja-alainen.
Työkykyohjeman arviointiaineisto kerättiin monimenetelmällisesti. Käytettiin olemassa olevaa kirjallisuutta ja tehtiin haastatteluja sekä kysely.
Arvioinnin mukaan Työkykyohjelman tavoitteiden toteutumisessa menestyttiin vaihtelevasti. Yksi tavoitteista oli osatyökykyisten työkyvyn tuen tarpeen parempi tunnistaminen. Tässä ongelmaksi muodostui alueellisuus – vaadittaisiin valtakunnallisempaa otetta. Toisena tavoitteena oli tarjota osatyökykyisille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia työkyvyn ja työllistämisen palveluja. Näidenkin toteutumista vaikeuttaa käytäntöjen hajaantuneisuus. Palvelut ovat kohdistuneet vain pieneen osaan osatyökykyisiä. Parhaiten työkykyohjelma on onnistunut asiantuntijoiden osaamisen ja resurssoinnin vahvistamisessa. Huonommin sen sijaan on onnistuttu osatyökykyisille tarkoitettujen työpaikkojen luomisessa – merkittävä puute on ollut, että ei ole työskennelty riittävästi suoraan työnantajien ja työnantajajärjestöjen kanssa. Työnantajille ei myöskään ole kehitetty riittävästi palveluja osatyökykyisten rekrytointiin.
Arvioinnin tulosten perusteella TEM:in ja STM:n hallinnonalojen välinen yhteistyö on hankkeessa ollut vain nimellistä. Lisäksi voitiin todeta, että tilannekuva osatyökykyisyydestä Suomessa on hajanainen ja vaatisi määrittely- ja tilastointityötä. Suositeltiin myös, että jo aloitettuja ja onnistuneita toimia pitäisi jatkaa, niiden vaikuttavuutta seurata ja koko teemakokonaisuutta (yhä) kehittää ohjelmallisesti.
Tutkimusraportin Työkykyohjelman arviointi: Ulkoisen arvioinnin loppuraportti tulokset osoittavat, kuinka moniulotteisia ja vaativia työvoimapoliittiset toimet voivat olla. Pikavoittoja on turha toivoa. Aiheellisesti raportissa kannustetaankin päättäjiä ja hallintotoimia sinnikkyyteen, johdonmukaisuuteen ja jatkuvuuteen. Osatyökykyisten työllistäminen on ainakin noteerattu Suomen vasta valitun hallituksen uudessa hallitusohjelmassa. Nähtäväksi jää, millaisella intensiteetillä osatyökykyisten työllistymisasiaa edistetään.
Oosi, Olli & Kortelainen, Jeremias & Luomala, Noora & Siltala, Jenna & Mayer, Minna & Ala-Kauhaluoma, Mika & Klemelä, Juha & Puumalainen, Jouni & Kesä, Mikko (2023): Työkykyohjelman arviointi: Ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Keyriläinen, Marianne & Lappalainen, Kirsi (2023): Työkykyohjelma 2019–2023: Loppuraportti. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
THL: Osatyökykyisyys.
Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki: Valtioneuvosto.
Jaa sivu:
Olemme kuntoutuksen suunnannäyttäjä. Visiomme on olla vetovoimaisin kuntoutuksen kehittämisympäristö. Osaamisalueemme ovat työkyky, toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus.
