Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset
Hankkeen sisältö
Selite
Sisältö
Hankkeen nimi
Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset
Project Name
Discretionary neuropsychological rehabilitation by Kela
Alkamisvuosi
2017
Päättymisvuosi
2018
Hankkeen päätoteuttaja-
organisaatio
Toteuttaja-
organisaatiot
Koko hankkeen vastuuhenkilö
Erja Poutiainen
Vastuuhenkilö
Kuntoutussäätiössä
Yhteistyötahot
Kela, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys (SNPY)
Ohjausryhmän jäsenet
Rahoittaja
Kela
Hankkeen tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena on tukea Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutumista ja kehittämistä kartoittamalla kehittämiskohteita ja kokoamalla olemassa olevia hyviä käytäntöjä.Tutkimuksessa selvitetään Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutusta ja kuntoutuksen vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään mm. kuntoutuksen myöntämisen perusteita ja asiakasryhmää, kuntoutuksen tavoitteiden asettamista ja vaikutusten arviointia, sekä kuntoutuksen vaikutusten arkeen siirtymistä edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa kerättyä tietoa levitetään kuntoutuskäytäntöön niin ammattilaisille kuin päättäjille ja tutkimuksen pohjalta tehdään tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia
Hankkeen tulokset
Tutkimuksessa selvitettiin Kelan myöntämän harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen kohderyhmiä sekä kuntoutujien ja ammattilaisten näkemyksiä kuntoutuksen tarpeesta, tavoitteista ja vaikutuksista asiakkaille sekä ammattilaisille suunnattujen kyselyjen sekä kuntoutuksesta muodostuneiden asiakirja-aineistojen pohjalta. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä järjestettiin tuloksia kokoava työpaja. Kyselyyn vastasi 32 kuntoutujaa, 103 psykologia/neuropsykologia ja 30 Kelan asiantuntijaan.
Kuntoutujien ja kuntoutusta toteuttavien neuropsykologien mukaan Kelan harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus kohentaa kuntoutujien työ- ja opiskeluedellytyksiä. Kuntoutujien ja ammattilaisten mukaan kuntoutus on hyödyllisintä kuntoutujien oman tilanteen ymmärtämisen ja hyväksymisen, opiskelutaitojen, arjen hallinnan sekä yleisen elämänlaadun kannalta. Ammattilaiset katsoivat kuntoutusmuodon soveltuvan erityisesti nuorille, joilla on kehityksellisiä neuropsykologisia vaikeuksia, mutta havaittiin, että kuntoutusmuotoa käytetään osana monenlaisia kuntoutuspolkuja. Tutkimuksen perusteella kuntoutusmuodon kehittämiskohteiksi nousivat erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen käytännöt sekä kuntoutuksen raportointikäytännöt. Lisäksi moni taho nosti esiin kuntoutusmuodon taloudellisen tuen matalan tason, jonka katsottiin heikentävän kuntoutuksen tasa-arvoista saatavuutta. Lisäksi tunnistettiin tarve parantaa Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuutta koko maassa.
Hankkeen tiivistelmä
Kotisivu
Tulokset
Julkaisut