Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) kehittävä arviointi, palveluntuottajan näkökulma

Kuntoutussäätiö vastaa TK2-hankkeen kehittävän arvioinnin kokonaisuudesta palveluntuottajan näkökulman osuudella.

TK2-kuntoutus kohdentui tarpeenmukaisesti, sillä siihen valikoitui työntekijöitä, joilla oli muuta henkilöstöä enemmän sekä työhön liittyviä muutoksia ja kuormitus tekijöitä että terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Noin puolet kuntoutuksen palveluntuottajista arvioi, että TK2-malli mahdollisti kuntoutuksen aiempaa oikea-aikaisemman toteutuksen verrattuna esimerkiksi ASLAK- ja Tyk-kuntoutuksiin huolimatta siitä, että hanke käynnistettiin varsin nopealla aikataululla. Kuntoutuksen myönteiset vaikutukset tulivat esille sekä kuntoutujien arvioissa omasta työkyvystään että työkyvyn osatekijöissä, joita olivat työhön liittyvät muutokset ja terveyden ja toimintakyvyn kohentuminen.

TK2-kuntoutusmallin joustavuus, yksilöllinen räätälöinti ja tiivis työpaikka- ja työterveysyhteistyö olivat sekä vahvuus että haaste käytännön toteutuksen kannalta. Kuntoutuksen palveluntuottajan moniammatillisen tiimin tarjoamien erilaisten orientaatioiden, sisältöjen ja menetelmien suunnitelmallinen, joustava ja räätälöity hyödyntäminen oli yksi TK2-kuntoutusmallin vahvuus. Kuntoutuksen palveluntuottajat, esimiehet ja työterveyshuollot korostivat mallin onnistuneimpina menetelminä ja käytäntöinä eri toimijoiden välistä koko prosessin aikaista tiivistä yhteistyötä.

Kuntoutuksen avulla pystyttiin myös tuottamaan yksilöiden ja ryhmien kautta vaikutuksia työyhteisöllisiin asioihin, esimiehiin osatyökykyisten työn muokkausasioissa ja laajempiin työn ja työolojen kehittämiseen liittyviin asioihin. Kuntoutuksen vaikutukset näkyivät yksilöllisten työ- ja terveysvaikutusten lisäksi myös työyhteisötasolla. Työyhteisötason vaikutukset myös arvioitiin pysyvämmiksi kuin yksilötason muutokset. Kuntoutusmallissa korostuivat työkykyisyyttä ja terveyskuntoa edistävät tavoitteet. GAS-menetelmä koettiin toimivaksi työvälineeksi, mutta kuntoutuksen tuloksellisuudesta se ei kerro tyhjentävästi.

Kehittämishankkeen yhteistoiminnassa toteutuivat ne pääperiaatteet, joita on pidetty viime vuosina työssä olevien työuravaikutusten saamisessa keskeisinä tekijöinä. Parhaimmillaan yhteistoiminnassa syntyi riittävä luottamus ja totuttuja toimijarajoja ylittänyt vuorovaikutus eri toimijoiden välille, ja yhteistyöfoorumeilla uskaltauduttiin neuvottelemaan ja sitouduttiin yhteistoimijuuteen. Myös kuntoutujat olivat kokeneet saaneensa riittävästi tietoa ja pystyneensä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon.